Valteri-koulu Ruskiksen oppilaista joka neljäs kommunikoi tietokoneen avulla. Useimmiten oppilas valitsee haluamansa merkin koskettamalla sitä näytöllä tai kohdistamalla siihen katseensa. Tämä toiminto korvaa sanan.
Jos oppilas ei osaa lukea sujuvasti, sanat on yleensä esitetty piirroskuvilla. Lausetasoinen ilmaisu on mahdollista, koska kommunikointiohjelmat sisältävät paljon eri lauseenosien sanoja, kuten subjekteja, verbejä ja objekteja.
Kuvailmaukset saadaan puheenkaltaisiksi puhesynteesin ja taivuttimen avulla. Ensimmäinen antaa kuvailmauksille äänen, toinen taivuttaa niitä kohtalaisesti suomen kielen taivutusopin mukaisesti. Kun oppilas on esimerkiksi valinnut kuvat minä-tykätä-hevonen, ne muuntuvat puheeksi: ”Minä tykkään hevosesta.”
Ääni kertoo ihmisestä
Puhesynteesi on se ääni, jolla tietokoneavusteisesti kommunikoiva ihminen kertoo asiansa. Puheääni on tärkeä meille kaikille. Se ilmaisee puhujasta monia asioita. Ääni vihjaa puhujan sukupuolen ja iän lisäksi esimerkiksi terveydentilasta ja luonteesta. Hento puheääni viestii arkuudesta ja matala varmuudesta.
Äidinkieli määrittää tällä hetkellä vahvasti sitä, kuinka suuresta valikoimasta puhevammainen ihminen oman äänensä voi valita. Englantia puhuvilla on valittavinaan useita kymmeniä eri ääniä. Niiden joukossa on eri sukupuolilta, erityylisiltä ja eri-ikäisiltä kuulostavia ääniä.
Suomeksi tietokoneavusteisesti kommunikoiva ihminen on voinut tähän asti valita itselleen sopivan äänen käytännössä viidestä vaihtoehdosta. Onniksi nimetty ääni puhuu jämptisti. Satu viehkeästi. Sannassa taas on jotain tuttua luontodokumenttien kertojaäänistä. Esan ja Hetan äänissä kuuluu ehkä toisia enemmän konemaisuus.
Kaikki suomalaiset äänet ovat kuitenkin olleet aikuisten. Se on ollut lasten kannalta tylsää. Kuka haluaisi kuusivuotiaana kuulostaa möreältä mieheltä? Eikä virallinen naisääni oikein sovi lapselle, joka pyytää, että leikitään piilosta.
Toinen ongelma on se, että puhesynteesit usein kuulostavat yhä epäluonnollisilta ja konemaisilta, vaikka ne ovat kehittyneet viime aikoina. Monelle puhesynteesistä tuleekin varmasti mieleen viime maaliskuussa kuolleen kosmologi Stephen Hawkingin ääni. Luonnollisempaan vaikutelmaan on lähiaikoina päästy hyödyntämällä nauhoitettua ihmisääntä synteettisen äänen sijasta.
Lasten oma ääni
Nyt on viimein kehitetty lapsen ääneltä kuulostava puhesynteesi myös suomeksi. Se tuli saataville juuri sopivasti ennen tänään maanantaina alkanutta puhevammaisten viikkoa. Uuden puhesynteesin ansiosta koulumme oppilaat voivat kuulostaa ikäisiltään ja lisäksi keskenään erilaista, koska puheterapeutti voi myös säätää äänenkorkeutta. Silloin opettaja tunnistaa pelkästään äänen perusteella, kuka puhuu.
Kahdeksanvuotias Ryan sai ensimmäisenä koulussamme käyttöönsä lapselta kuulostavan puhesynteesin. Se herätti vieressä istuneessa luokkakaverissa ihmetystä: ”Kuka täällä puhuu? Kenen ääni toi on? Onko se Ryanin pikkuveli?”
Puhevammaisten viikkoa vietetään vuonna 2018 teemalla Stop! Pysähdy tervehtimään. Tervehtimisen voi tehdä monella tapaa oli kommunikointikeino sitten mikä tahansa. Tärkeintä on kohdata toinen toisensa.
