Kaikki alkoi siitä, kun valtakunnallisesti haluttiin kehittää erityisopetusta ja sen käytänteitä. Meilläkin perustettiin Kelpo-työryhmä tehtävänään osallistua Kelpo-koulutuksiin ja pohtia, mitä muutoksia valtakunnalliset linjaukset tarkoittaisivat Äänekosken tasolla.
Hieman muunnelluin Zen Cafen Eipä tiennyt tyttö –laulun sanoin voisi tämän blogin aloittaa: ”Eipä tienneet tytöt, kuinka monta askelta on kehitellä tukea ja kuinka vaihtuu rytmit vuosien.”
Ensimmäisiä askeleita
Selkeä valtakunnallinen ohje oli, että jokaisen oppilaan tulisi saada tukea lähikoulussaan ja että hänellä on oikeus opiskella muiden ikäistensä kanssa samassa ryhmässä. Me tulimme siihen tulokseen, että taataksemme oppilaille tasa-arvoisen mahdollisuuden saada tarvitsemansa tuen omassa lähikoulussaan, on tarpeen pohtia erityisopetuksen rakenteita ja resurssointia koko kaupungissa. Päädyimme purkamaan joitakin pienryhmiä ja sijoittamaan resursseja niin, että tukea taattaisiin laajemmalle joukolle.
Pienryhmien purku ja resurssien uudelleen järjestely aiheutti vahvaa vastustusta ja jopa vihamielisyyttä. Argumentteina pienryhmien purkamista vastaan käytettiin mm. Kaikki eivät pysty opiskelemaan isossa ryhmässä, Eriyttäminen isossa ryhmässä on hankalaa, tarvitaan erilaisia materiaaleja erilaisille oppijoille, Ei tavisopen koulutus riitä erityisopetusta tarvitsevien opettamiseen tai Muillakin kuin tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus rauhalliseen ja omatasoiseensa etenemiseen.
Opettajat saattoivat myös pelätä oman virkansa tai asemansa puolesta, vaikka työnloppumisen uhkaa ei ollutkaan. Luokanopettajat kokivat varmaan myös pelkoa ja epävarmuutta, kun heidän luokkaansa sijoitettiin erityisen tuen oppilas.
Hyödyt alkavat näkyä
Jatkoimme kehitystyötä haasteista huolimatta edelleen sinnikkäästi. Pikkuhiljaa kolmiportainen tuki tavoitti jokaisen päiväkotimme, koulumme ja luokka-asteemme. Tukea tarvitsevat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä, että ovat saaneet ja saavat opiskella isossa ryhmässä toisten mukana.
Erityisopettajan, samanaikaisopettajan ja ohjaajan tukea on viety luokkiin ja ryhmiin. On käytännössä todettu, että kyllä tukea tarvitsevat voivat opiskella muiden mukana. Joskus tarvitaan opiskelua pienemmissä ryhmissä, eikä sitä käytäntöä ole kokonaan lakkautettu.
Opettajat ovat oppineet pikkuhiljaa toimimaan yhdessä: yhteisopettajuus on helpottanut ja jakanut opettajien taakkaa. Yhteisopettajina on koettu positiivisia ja oivaltavia hetkiä, on opittu työn jakamista. Äänekoskella halutaan panostaa hyvään yleiseen tukeen. Siihenkin kahden aikuisen toimiminen samassa oppilasryhmässä antaa tukea: näin on mahdollista auttaa tarvittaessa kaikkia ryhmän oppilaita.
Välillä on hyvä palauttaa mieliimme koulujemme arviointia siitä, mitkä ovat meidän vahvuutemme kasvun ja oppimisen toimialalla: Uskallamme kyseenalaistaa vanhoja käytänteitä ja ratkoa pulmia, olemme sitoutuneet inkluusioon – valitulla tiellä pysytään, vaikka välillä venettä keikutetaankin, Tukea on tarjolla tarvittaessa.
Haasteita ja kehittämisideoita
Haasteita ja kysymyksiä on edelleen paljon, mutta toiveena on, että ”Tukea on tarjolla tarvittaessa” kuvaisi Äänekoskea myös tulevaisuudessa, olipa kyse lapsen tai aikuisen tarpeesta.
Erityisesti yläkouluikäisillä on yhä enemmän kouluun kiinnittymättömyyttä, päämäärättömyyttä ja osattomuuden tunnetta. Kuinka löydämme tulevaisuudessa näihin ratkaisuja? Saataisiinko yhteisöohjaaja-kokeilulla syrjäytymisuhan alla olevia nuoria mukaan myös vapaa-ajan harrastuksiin, jos koulusta tuttu yhteisöohjaaja toimisi joinakin iltoina ohjaamassa vapaa-ajan toimintaa?
Saataisiinko kehitteillä olevalla erityisopettaja-sosionomi -työparityöskentelyllä vastattua kouluun kiinnittymättömien nuorten haasteisiin, jos heille jokaiselle rakennettaisiin omanlaisensa yksilöllinen oppimisen polku verkoston kanssa yhteistyössä?
Toivomme, että meillä Äänekoskella tulevaisuudessakin säilyisi kehittämisen ote ja halu ratkoa eteen tulevia haasteita. Suunnitelmallisen kehittämistyön on mahdollistanut se, että olemme saaneet täyden tuen työllemme esimiehiltämme. Meihin on luotettu ja meille on annettu mahdollisuuksia tuoda esille ideoita ja kehittämisajatuksia.
Elokuusta 2018 lähtien sivuillamme on julkaistu tietyin väliajoin myös kumppaniemme ja eri alan asiantuntijoiden blogeja vierasblogeina. Tämä blogi kuuluu vierasblogi-sarjaamme.
