Hatkassa ollaan täysin hukassa – hukassa itseltään ja muilta. Ennen kuin näin hukassa ollaan on palveluviidakkoa testattu monelta suunnalta. Palvelupolun alkupäässä jokainen lapsi, nykyinen hatkalainenkin, on ollut koululainen. Maailman paras koulujärjestelmä on suuri mahdollisuus palvelupolkujen kehittämiseen. Koulujärjestelmä sisältää normiston säätämän oppilashuollon, joka parhaimmillaan reagoi nopeasti ja varhain.
Oppilashuollon ja pedagogisen tuen järjestämisen suhdetta on kuitenkin tarkennettava. Nykyinen oppilas- ja opiskeluhuoltolaki ei tue riittävästi monialaisen yhteistyön rakentumista. Toiminta segretoituu koulussa työskentelevien oppilashuollon työntekijöiden ja opetushenkilöstön välillä. Tiedon siirtyminen koetaan usein haastavaksi. Työskentelyn tueksi kaivataan selkeämpää normistoa sekä yksitulkintaisia soveltamisohjeita sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisille.
Oppilashuolto on hyvinvoivan koulun sykkivä sydän
Hyvinvoiva koulu huolehtii kaikista oppilaistaan huomioiden heidän tuen tarpeensa. Oppilashuolto on lain asettama velvoite, mutta ennen muuta olennainen osa kasvun ja kehittymisen tukiverkkoa oppijan polulla. Oppilashuollon tavoitteena on hyvinvoinnin tasa-arvoinen toteutuminen kouluyhteisössä. Elokuussa 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki siirsi painopistettä yksilöllisestä yhteisölliseen työhön. Laki painottaa ennaltaehkäiseviä toimia korjaavien sijasta.
Keskeistä on varhaisen yksilöllisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tukitoimien suunnittelu, toteutus ja arviointi lapsen osallisuutta unohtamatta. Opetuksen järjestäjän asettaman ohjausryhmän tulee systemaattisella suunnittelulla, ohjauksella ja arvioinnilla taata oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutuminen. Opiskeluhuollon prosessien johtamisella varmistetaan sekä ennaltaehkäisevät toimet että tuen oikea-aikaisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kaikkein vaativinta tukea tarvitsevan oppilaan kokonaistilanteeseen liittyy usein myös erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen vaativia palveluita.
Ylin johto määrittää askeleita ja asenteita
Hallintokuntien välinen yhteistyö onnistuu, kun toiminnan johtaminen on systemaattista ja työtavat yhteisiä. Kunnan tai seutukunnan monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän tulee ottaa vahvasti se johtamisrooli, joka sille kuuluu – yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhuollon vaikuttava toteutuminen.
Koulun henkilökunta yhdessä opiskeluhuoltoryhmän kanssa vastaa oppilaan hyvinvoinnista. Keskeistä on kehittää koulun toimintatapoja, toimintakulttuuria ja ilmapiiriä oppilaiden kasvua ja kehitystä tukevaksi. Koulun tulee tarjota fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen oppimisympäristö.
Myös harrastus- ja nuorisotoiminnan liittyminen koulun arkeen vahvistaa yhteisöllisen oppilashuollon onnistumista. Lapsen ja nuoren elämää kannattelevat paitsi perhe ja läheiset, niin myös kaveripiiri. Parhaimmillaan kaverit ja harrastukset ovat ilon, voimaantumisen ja yhteisöllisyyden lähde. Hyväksytyksi tulemisen tarve korostuu. Pahimmillaan ns. väärä seura vie mukanaan vaikka muu perusta olisikin kunnossa.
Oppilas keskiössä
Lapsi perheineen on vahvasti osallisena omien asioidensa hoitamisessa ja tietoinen sovituista asioita. Tietosuoja ja salassapito eivät saa olla esteenä tiedonsiirrolle ja työskentelylle. Toisaalta monialaisessa asiantuntijayhteistyössä on otettava huomioon lapsen ja perheen perustuslaissa turvattu oikeus yksityisyydensuojaan. Salassapidosta poikkeamisen tulee aina perustua lakiin tai asianosaisen antamaan suostumukseen.
Perusopetuslain 40 §:n 2. momentin mukaan oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) määrittää, että opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan sekä luovuttaa toisilleen ja opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (23 §). Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyä koskeva lakiteksti (§19) on käytännössä osin vaikeaselkoinen ja jättää liikaa tulkinnan varaa. Tämä estää usein tärkeän ja olennaisen tiedon siirtymisen riittävän nopeasti ja ketterästi yli hallintokuntien välisten yhdyspintojen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki kaipaisi kipeästi päivittämistä ainakin näiltä osin. Lastensuojelulain tarkennus lapsen sivistyksellisten oikeuksien turvaamisesta (LS §52a) nostaa joissakin tapauksissa myös sosiaalityöntekijän roolin erityisen tärkeäksi oppilaan tietojen siirtymisessä ja opetuksen järjestämisen tukemisessa.
Upeat lastenneuvola- ja koulujärjestelmämme ovat ainutlaatuisesti lähellä kaikkia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Kasvun ja oppimisen polulla tulee koulun, huoltajien sekä sosiaali – ja terveystoimen kohdata, jakaa tietoa ja varmistua, että polun risteys- ja remonttikohdissa tehdyt valinnat ja ratkaisut vievät eteenpäin turvallisesti ja välittävästi. Tämä vaatii kaikkien toimijoiden osalta uudenlaisen monialaisuuden vaatimuksen hyväksymistä, toinen toisensa työn parempaa tuntemista ja oman ammatillisuuden syventämistä. Jatkossa täytyy varmistaa, että nimetty ammattilainen pitää langat käsissään huolehtien, että koko ajan tiedetään missä kunkin lapsen/nuoren kohdalla mennään.
Anne Vierelä,
johtava rehtori
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu
Kari Lehtola,
opetustoimen ylitarkastaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Esko Lukkarinen,
johtaja Esko Lukkarinen
Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi
