Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa sinulla on vähäinen kielitaito ja joudut työskentelemään päivästä toiseen em. kielen natiivipuhujien kanssa. Sanastossasi on ehkä kielen perussanat ja ymmärrät kieltä, kun saat prosessoida sitä hitaasti. Nopeasti tempoileva keskustelu palavereissa taas syöksee sinut pois kärryiltä alta aikayksikön. Aika kuormittavaa, eikö?
Keskimäärin jokaisessa koululuokassa on lapsi, jonka kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Kielellinen vaikeus saattaa näkyä koululaisen elämässä esimerkiksi keskittymisvaikeutena, toiminnan ohjauksen puutteina, pulmina kaverisuhteissa, käytöshäiriönä tai vetäytymisenä.
Usein lapsella tai nuorella, jolla on todettu tarkkaavuushäiriöitä ja muita neuropsykiatrisia vaikeuksia, on haasteita pitää tarkkaavuutta yllä, kun hän kuuntelee puhuttua kieltä. Jatkuva päivittäinen ponnistelu lievänkin ymmärtämisen vaikeuden kanssa kuormittaa merkittävästi. Erilaiset käytöshäiriöt taas kuormittavat useaa kasvatus- ja opetusalan ammattilaista. Mitä voitaisiin tehdä näiden molempien kuormien ehkäisemiseksi?
Visuaalista tukea monin tavoin
Oppimisympäristöissä käytetyllä visuaalisella tuella tiedetään olevan merkitystä. Erilaisia kuvallisia päiväohjelmia näkyy mukavasti käytössä sekä päiväkodeissa että koululuokissa. Visuaalinen tuki tai kuvatuki voi kuitenkin olla hyvin monenlaista. Usein keskusteluissa huomaa, että eri ihmisillä on siitä hyvin erilainen käsitys. Puheterapeutti voi mielessään ajatella ensisijaisesti laajaa kommunikaation apuvälinettä, kun taas päiväkodin työntekijä ajattelee leikkivalikkotaulua ja koulun työntekijä kuvallista päiväohjelmaa.
Yhtä oikeaa tapaa käyttää visuaalista tukea ei tietenkään ole. Kaikkien keinojen tavoitteena on mahdollistaa tai helpottaa vuorovaikutusta ja tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaista toimimista. Samalla vähennetään liiallista psyykkistä kuormitusta ja lisätään mahdollisuuksia onnistuneeseen itsesäätelyyn.
Viestinnällisesti turvallinen oppimisympäristö
Jotta helpotetaan visuaalisen tuen laaja-alaista hahmottamista ja käyttöönottamista, olemme luoneet viestinnällisesti turvallisen oppimisympäristön nelikenttä-mallin (kuva 1). Oppimisympäristössä huomioitavat osa-alueet ovat esteetön viestintä, toiminnanohjauksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja itsesäätelyn visuaalinen tuki.
Esteettömällä viestinnällä tarkoitetaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, kuten tukiviittomia, piirtämistä sekä kuvien ja muun visuaalisen materiaalin käyttöä ymmärtämisen ja vuorovaikutuksen helpottajana.
Toiminnanohjauksen visuaalisella tuella tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia kuvastruktuureja, kuten päiväohjelmia ja työskentelyohjeita sekä kuvia työmuistin tueksi tai tilanteita ennakoimaan.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen visuaalisella tuella tarkoitetaan tässä esimerkiksi erilaisia sosiaalisia kuvatarinoita tai syy-seuraus -kuvituksia arjen vuorovaikutustilanteisiin.
Itsesäätelyn visuaalinen tuki voi sisältää muun muassa tunne- ja vireystilojen sekä itsesäätelykeinojen visualisointia.
Kun tarkastelet toimintaympäristöäsi tämän nelikenttämallin kautta, havaitset mahdollisesti jo käytössä olevia hyviä toimintatapoja. Ehkä havaitset myös asioita, joissa visuaalinen tuki ei vielä ole käytössä tai sen käyttöä voisi vahvistaa? Pienilläkin päivittäisillä arjen visualisoinneilla voi olla merkitystä turvan tunteen luomisessa silloin, kun kielellinen ymmärtäminen haastaa. Toivon viestinnällisesti turvallisia kevätpäiviä sinulle!
