Jokaisen lapsen kasvuun kuuluu välillä myös haastavia kehitysvaiheita. Ne ovat tärkeitä, sillä haastavien kehitysvaiheiden kautta tapahtuu kasvua ja uuden oppimista. Haastava vaihe kuormittaa kuitenkin lasta, vanhempia ja koko perhettä. Haasteet näkyvät myös päiväkodissa. Jos lapsi ei saa tällaisessa kehitysvaiheessa tarvitsemaansa tukea aikuisilta, voi kasvamisen potentiaali keikahtaa väärään suuntaan ja haasteet paisua ajan myötä suuremmiksi ja suuremmiksi.
Haastava kehitysvaihe voi näyttäytyä alle kouluikäisellä lapsella mm. rajojen hakemisena, kiukutteluna, kieltäytymisenä, tottelemattomuutena, toisten lasten leikkien sotkemisena, vetäytymisenä, itkuisuutena, syömisongelmana tai puhumattomuutena. Vanhemmat voivat olla huolissaan lapsen arkuudesta, vaikeuksista kaverisuhteissa, vilkkaudesta, iltarutiinien haasteista tai jostain muusta lapsen kasvuun liittyvästä asiasta.
Kun lapsi saa tarvitsemansa tuen omaan arkiympäristöönsä ja lapsen ympärillä toimivilla aikuisilla on yhdessä sovitut pelisäännöt, aikuiset pystyvät toimimaan haastavissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja lapsi pystyy oppimaan keinoja oman tunnetilansa ja käyttäytymisensä hallintaan. Resetti-perheryhmässä voidaan harjoitella juuri näitä taitoja.
Mikä on Resetti?
Resetti-toiminnan tavoitteena on vahvistaa lapsen kasvuyhteisöjen välistä yhteistyötä ja tukea toiminnan kautta vanhempia kasvatustehtävässä. Koska Resetti-työskentely toteutuu lasten arkiympäristöissä, päiväkodeissa ja kouluissa, se tukee lasten kasvua jo peruspalveluiden tasolla. Jos lapset saavat tarvitsemansa tuen silloin, kun ongelmat ovat vielä pieniä, korjaavien interventioiden tarve myöhemmin vähenee. Tässä pelissä kaikki ovat voittajia!
Resetti-nimi syntyi, kun oppilaita pyydettiin antamaan nimi ryhmätoiminnalle. Nimi kuvaa, kuinka resetoimalla jumiintunut tilanne ja lisäämällä myönteistä vuorovaikutusta ja yhdessä toimimista on mahdollista löytää uusia ratkaisuja. RESETTI-nimestä löytyvät myös lasten toiminnan keskeiset periaatteet: Rentous – Empatia – Sopimus – Ennakointi – Taitojen opettelu – Tuettu taito – Itsenäinen taito.
Resetti-ryhmätoimintaa ja -perheluokkia on kehitetty yhdessä toimintaan osallistuneiden perheiden ja ammattilaisten kanssa. Monet Resetti-toimintaan tehdyistä materiaaleista, esimerkiksi jäsennyslomake, on tehty yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. Mukana kehittämistyössä on ollut useita tahoja, kuten Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Me-säätiö, Valteri sekä useat eri kunnat hankekaudella. Resetin synnystä ja kehittämistyöstä voit lukea tarkemmin Resetti-oppaasta. Maksuton Resetti-opas on ladattavissa Valteri-puodista:
https://www.valteri.fi/tuote/resetti-perheluokista-tukea-kasvatustilanteisiin-kotona-koulussa-ja-varhaiskasvatuksessa-resetti-toiminta-2017-2020/.
Resetti-perheryhmä varhaiskasvatuksessa
Resetti -perheryhmiä voidaan toteuttaa varhaiskasvatusyksikössä monella eri tavalla ja juuri sellaisena, joka sopii parhaiten ryhmän lasten ja perheiden tarpeisiin. Toiminnan kannalta on keskeistä, että perheryhmään mukaan tulevat perheet sitoutuvat työskentelyyn ja ryhmätapaamisiin. Resetti-perheryhmä alkaa yhteisellä lapsen tilanteen jäsentämisellä. Jäsentäminen voidaan tehdä ryhmässä yhteisesti tai jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti. Jäsentämisen tekemiseen osallistuvat lapsi, vanhemmat ja ryhmän ohjaaja (yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu). Jäsennyksen pohjalta suunnitellaan, mitä taitoja lapset ryhmässä harjoittelevat ja miten aikuiset tukevat lapsia näiden taitojen harjoittelussa. Mikäli lapsella on erillinen hoitotaho esimerkiksi käynnissä oleva terapia, on tärkeää kyseisen tahon olla mukana jollain tavalla jäsennystä tehtäessä.
Resetti-toiminnassa kantavana ajatuksena on, että ”lapsi toimii oikein, jos osaa.” Näin ajatellen lapsen haastava käyttäytyminen näyttäytyy aikuisille taidon puutteena. Kun on kyse taidosta, taitoa pystyy harjoittelemaan. Samalla aikuisia haastetaan aktiivisesti pohtimaan, millaisilla keinoilla he pystyvät auttamaan lasta uuden taidon harjoittelussa. Toinen Resetti-toiminnan kantava ajatus on myönteinen vahvistaminen (Positive Behaviour Support). Keskittämällä huomio myönteisiin asioihin niitä tehdään näkyväksi ja vahvistetaan samalla sekä lapsen että aikuisten onnistumisen tunnetta.
Perheryhmää voi ohjata päivisin lasten kanssa työskentelevä varhaiskasvatuksen ammattilainen yhdessä työparin tai monialaisen työparin kanssa (esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, sosiaalityön perhetyöntekijä, lastensuojelutyöntekijä, toimintaterapeutti tai muu lähialueen yhteistyötahon työntekijä). Resetti-työskentely mahdollistaa näin alueellisen monialaisen verkostotyön kehittämisen. Resetti-yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulun välillä siirtymävaiheessa esiopetuksesta kouluun avaa mahdollisuuksia lasten tukemiseen elämän tärkeässä ja isossa muutosvaiheessa.
Käytännön järjestelyt Resetti-perheryhmissä
Resetti-toiminta on työskentelyä peruspalveluiden tasolla. Toiminnalla on mahdollista tavoittaa perheitä ja lapsia heidän omassa arkiympäristössään. Perheryhmään osallistumiseen ei tarvita tutkimuksia eikä diagnoosia. Siihen voivat osallistua matalalla kynnyksellä perheet, jotka haluavat panostaa lapsensa kasvuun ja hyvinvointiin. Ryhmän muodostamisvaiheessa on tärkeä huomioida, että tieto ryhmästä tavoittaa kaikki vanhemmat. Resetti-perheryhmä voi koostua saman ryhmän/päiväkodin lapsista tai sen voi koota tarvepohjaisesti isomman alueen lapsista, esimerkiksi lapsista, jotka tarvitsevat tukea turvalliseen äidistä irtautumiseen. Hyvä ryhmäkoko on noin kolmesta viiteen lasta vanhempansa kanssa.
Varhaiskasvatuksen Resetti-perheryhmät voivat tavata esimerkiksi neljästä kymmeneen kertaa lukukaudessa. Ryhmätapaamisten on hyvä olla noin tunnin mittaisia. Tapaaminen voi ajoittua päiväkotipäivän loppuun tai alkuun. Useimmat toteutetut ryhmät ovat aloittaneet klo 16.30, jolloin vanhemmat ovat saaneet omat työasiansa järjestymään. Jos tapaaminen on iltapäivällä, on tärkeä muistaa huolehtia osallistujien vireystilasta ja jaksamisesta. Välipalan tarjoaminen ennen ryhmän alkua on välttämätöntä. Resetti-toiminnan kokeiluvaiheessa huomattiin, että on myös tärkeää huolehtia perheen muiden lasten hoidosta Resetti-perheryhmän aikana, jotta vanhemmat eivät jättäydy pois ryhmästä käytännön järjestelyjen haasteiden vuoksi. Resetti-perheryhmä sopii hyvin työmuodoksi myös avoimeen varhaiskasvatukseen.
Jotta uudenlaista toimintaa pystytään käynnistämään, on välttämätöntä saada toiminnalle esimiesten tuki ja kannustus. Toiminnan käynnistäminen vaatii monesti uudenlaisten ratkaisujen tekemistä mm. Resetti-perheryhmään osallistuvien työntekijöiden työvuoroihin. Resurssipaineen kohdentumista yhteen ryhmään tai yksikköön voidaan keventää rakentamalla yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa (esim. varhaiskasvatuksen opettaja + neuvolan työntekijä).
Resetti-perheryhmän toimintaan on olemassa valmista materiaalia jäsennyksen tekoon, taitojen harjoitteluun ja myönteiseen kannustamiseen. Resetti-toiminta on kuitenkin vapaasti muokattavissa perheryhmän tarpeiden mukaan, ja sen toteuttamisessa voidaan käyttää myös muita hyviksi havaittuja menetelmiä.
Resetti-toiminta varhaiskasvatuksessa perheryhmän ohella
Resetti-työskentelyn voi tuoda osaksi lapsiryhmän arkea myös ilman perheryhmän perustamista. Resetin työkaluja voi käyttää välineenä lasten vahvuuksien, toimintakyvyn ja tuen tarpeiden kartoittamisessa yhdessä perheen kanssa. Työkalupakista löytyy välineitä myös koko ryhmää koskevan suunnittelun avuksi sekä runsaasti vinkkejä itsesäätelytaitojen, tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Harjoitukset soveltuvat hyvin kaikille yli kolmevuotiaille ja niitä voi käyttää soveltaen myös pienempien lasten kanssa.
Resetti-työskentely ohjaa ammattilaisia ja vanhempia tasavertaiseen kohtaamiseen ja lasten kasvun tukemiseen dialogisen vuorovaikutuksen keinoin. Yhteistyömuotoja on mahdollista toteuttaa monimuotoisesti lasten ja perheiden tarpeista lähtien. Resetti-toiminnalla voidaan vahvistaa monin keinoin vanhempien vaikutusmahdollisuuksia heidän oman lapsensa oppimisen polulla. Kokeiltuja muotoja ovat mm. dialogiset vanhempainillat, joissa ohjatun alun myötä päädytään keskusteluun vanhempia askarruttavista ajankohtaisista aiheista lapsiin ja vanhemmuuteen liittyen. Myös vertaistuen mahdollistumista tukevat aihealueiltaan hyvin avoimet vanhempien kohtaamispaikat ovat olleet suosittuja varsinkin avoimen varhaiskasvatuksen piirissä, jossa lapsiryhmän vanhemmat hoitavat kotona omia lapsiaan.
Päiväkodeissa voidaan myös lähteä rakentamaan yhteyttä perheisiin Resetti-toiminnalla, jossa esim. lasten vanhemmat ovat tervetulleita kerran viikossa aamupalan jälkeen toteutuvalle ”Resetti-perhetunnille.” Tämä on koettu hyväksi mm. päiväkodeissa, joissa on useita maahanmuuttajaperheitä. Perhetunnin aikana vanhemmat pääsevät tutustumaan päiväkodin arkeen, suomalaiseen varhaiskasvatukseen käytännössä ja samalla oppivat päiväkodissa käytössä olevia Resetti-harjoituksia. Yhteiset kokemukset ja yhdessäolo puolestaan helpottavat jatkossa yhteistyötä perheen ja ammattilaisten välillä, vaikka joskus jouduttaisiin puhumaan vaikeistakin asioista.
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri järjestää Resetti- koulutusta.
Syksyllä 2021 toteutetaan ”Resetti-ryhmätoiminta ja -perheluokat” -koulutus Helsingissä. Koulutus antaa monipuolisesti valmiuksia kodin ja koulun/päiväkodin yhteistyöhön sekä perheluokkien toteuttamiseen. Se antaa käytännön keinoja työskentelyyn tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kanssa. Koulutuksessa pureudutaan erityisesti käytöksellä oireiluun, mutta sen lisäksi se antaa valmiuksia laaja-alaisemmin erilaisiin tuen tarpeisiin. Koulutuksessa syvennytään Resetti-toiminnan periaatteisiin sekä perheluokkien suunnitteluun ja toteutukseen. Kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstö, opiskeluhuollon henkilöstö, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito.
Kirjallisuutta Resetti-työskentelystä:
Arnkil, T. & Seikkula, J. (2009). Dialoginen verkostotyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79883/93ae45f6-b7c4-403f-9dff-643b813972bf.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Eriksson, E. & Arnkil, T., E. (2007). Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus: Oppaita 60.
Greene, R. W. (2016). Lost & found. Helping behaviorally challenging students. San Francisco: Jossey-Bass A Wiley Brand.
Greene, R. W. (2009). Koulun hukkaamat lapset: Opas käytösongelmaisten lasten auttamiseksi. Helsinki: Finn Lectura.
Greene, R. W. (2006). Tulistuva lapsi: uusi lähestymistapa helposti turhautuvien ja joustamattomien lasten ymmärtämiseen ja kasvattamiseen. Helsinki: Finn Lectura
Rosenberg, M. B. (2015). Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Nonviolent Communication (NVC). Helsinki: Basam books
Sailor, W., Dunlap, G., Sugai, G. & Horner R. (2009). Handbook of positive behavior support. Issues in clinical child psychology. Springer: Issues in Clinical Child Psychology.
Resetti-työskentelyyn sopivia materiaaleja:
Erätauko-materiaali: https77eratauko.fi
Karjalainen, Lea (2016). Rennoksi koulussa – rentoutustuokioita koululaisille. Valteri-koulu.
Kiiski, J., Pursiainen, L. & Tiainen, A. (2012). Tuliko tunne. Mikael-koulu.
Korhonen, A. & Kalliomäki, R. (2010). Kallen kuplat – sosiaalisia kuvatarinoita. Mikael-koulu
Lahdelma, H. & Pursiainen, L. (2016). Tarkkaavaisuutta Innojumpalla. Valteri-koulu.
Uusikylä A., Haapakangas S. & Jokitalo-Trebs M. (2018). KESY – Keskustelu symbolein / SASY – Samtal med hjälp av symboler. Valteri-koulu.
