Instagram-tilillämme (@hetkiavalterissa) järjestetyssä Q&A-tempauksessa tarjosimme mahdollisuuden kysyä varhaiskasvatusalaan liittyviä, mieltä askarruttavia kysymyksiä vaka-asiantuntijoiltamme. Nyt löydät alta näitä kysymyksiä ja vastauksia koottuna myös verkkosivuillemme.
Kenen vastuulla on tuen suunnittelu ja toteutus varhaiskasvatuksessa?
Tuen suunnitteluun osallistuu koko lapsen kanssa toimiva tiimi, johon kuuluu myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tuen toteuttamisesta vastaavat kaikki lapsen kanssa työskentelevät kasvattajat.
Mitä eroa on pedagogisella päätöksellä ja pedagogisella tuella?
Pedagoginen päätös on hallinnollinen päätös, mikä on eriasia kuin pedagoginen tuki. Tuki ei saa jäädä pelkäksi päätökseksi. Tukea tulee suunnitella, toteuttaa ja arvioida.
Onko perusteltua lähteä pohtimaan tukitoimia jo ennen esiopetusta?
On! Tukea on syytä pohtia ja se kuuluu lakisääteisesti aloittaa heti, kun tuen tarve huomataan. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn tulee kohdentua kaiken ikäisille varhaiskasvatuksessa toimiville lapsille, myös alle 3-vuotiaille. Alle 3-vuotiaiden tuki ja sen kehittäminen nostettiin esiin marraskuussa 2022 julkaistussa Oikeus oppia -työryhmän raportissa.
Mistä tietää, kuka lapsista tarvitsee tukea jo päiväkodissa?
1.8.2022 voimaan astunut uudistettu varhaiskasvatuslaki nostaa vahvasti esiin lapsen oikeuden tukeen. Lue varhaiskasvatuksen lakimuutoksesta lisää asiantuntijablogistamme.
Pitkään vallalla on ollut ajattelutapa, jossa varhaiskasvatuksessa ”Katellaan ja seuraillaan” – siis jäätiin odottamaan ja toivomaan, että asiat korjaantuisivat kypsymiskehityksen myötä tai ajateltiin, että tunnistettu haaste on jokin ohi menevä vaihe kehityksessä. Moni lapsi on joutunut odottamaan tarvitsemaansa tukea kohtuuttoman kauan ja pahimmassa tapauksessa haasteet ovat monimuotoistuneet odottelun aikana.
Tällä hetkellä varhaiskasvatuslaki määrittelee, että lapsen tulee saada tukea viipymättä, kun tarve on huomattu. Riittävän varhain tarjottu, mieluiten vahvasti etupainotteinen tuki saattaa johtaa tilanteeseen, että lapsen lähestyessä kouluikää tukea on jo voitu keventää. Toisaalta oikea-aikainen tuki on voinut rakentaa lapsen ympärille vahvan, toimivan verkoston, jonka osaamisen varassa saadaan rakennettua niveletön, sujuva eteneminen oppimisen polulla varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaaminen nousee tärkeään rooliin tuen tarvetta arvioitaessa. Lähtökohtaisesti kaikki lapset ansaitsevat oppimiseensa tukea jo päiväkodissa. Lapsen persoonan, temperamentin ja kehitysvaiheen huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa ovat tärkeitä asioita.
Miten saadaan kodin ja päivähoidon yhteistyö toimivaksi?
Lainsäädäntö ja varhaiskasvatuksen perusteet ohjaavat toimimaan yhdessä lapsen sekä huoltajien kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea huoltajia kasvatustyössä. Huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen.
Yhteistyö edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Ammattilaisella on aina vastuu yhteistyöstä. Yhteistyössä on hyvä huomioida perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, tarvittaessa käytetään tulkkia.
Yhteistyön merkitys korostuu lapsen tukea suunniteltaessa ja toteuttaessa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on toimivin; pyydetään huoltajan apua tilanteen ratkaisuun, jolloin yhteinen näkemys tilanteesta muodostuu helpommin. Arvostetaan, kunnioitetaan ja kuullaan perheitä, otetaan perhe aktiiviseksi toimijaksi.
Kuinka tulisi suhtautua pienten lasten teknologian käyttöön?
Teknologiaan lähdetään tutustumaan lapsen maailmasta käsin. Lapsi tutkii, tutustuu ja rakentaa erilaisilla välineillä ja materiaaleilla. Lasten kanssa tutustutaan yhdessä teknologisiin laitteisiin ja sovelluksiin ja niiden toimintaan. Lapsille annetaan mahdollisuus kokeilla eri laitteiden toimivuutta.
Olennaista on aikuisten perehtyä digisisältöihin ja elämään lasten digitalisoituvassa maailmassa. Kiinnittäisin huomiota erityisesti siihen, mitä siellä ruudussa tehdään. Lapsille on olemassa paljon hyviä sovelluksia, joiden avulla joidenkin on helppo oppia uusia asioita ja taitoja. Lasten kanssa on syytä keskustella mediakäyttösäännöistä. 2–4 v. lapsille suositellaan alle 1 h ruutuaikaa vuorokaudessa. Muistetaan kuitenkin, että pelkän ruudun äärellä ei opi vuorovaikutustaitoja.
Miten kulttuurista moninaisuutta voidaan huomioida varhaiskasvatuksessa?
Inklusiivinen varhaiskasvatus nostaa hienolla tavalla esiin sen, että meissä kaikissa on lopulta enemmän samanlaista kuin erilaista ja toisaalta sen, että meillä jokaisella on omat ainutlaatuiset ominaisuutemme, joiden huomioiminen ja arvostaminen on merkittävää sekä yksilölle että ryhmälle. Näistä lähtökohdista myös kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen on varhaiskasvatuksessa erinomaiset lähtökohdat.
Erityisen tärkeää on kysyä asiakasperheiltä, millaisia asioita he toivovat kulttuurinsa näkökulmasta otettavan huomioon varhaiskasvatuksen arjessa. Avoin keskustelu mahdollistaa erilaisten näkökulmien esiin nousemisen ja hyvän keskusteluyhteyden rakentumisen. Toisinaan kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen vaatii jostakin totutusta tavasta luopumista ja se voi olla meille varhaiskasvatuksen työntekijöille yllättävän vaikeaa.
Halu ymmärtää, oppia uutta ja rakentaa avointa keskustelukulttuuria ovat meidän mielestämme onnistumisen avaimia tässäkin asiassa. Silloin rakennetaan toimintakulttuuria, jossa kaikilla on hyvä olla ja toimia.
Miten menetellä turvallisuusriskien ennakoimiseksi varhaiskasvatuksessa?
Turvallisuus on tärkeä teema, sillä sillä on iso vaikutus hyvinvointiimme. Varhaiskasvatuksessa arkeen voi liittyä monenlaisia turvallisuusriskejä, ellemme ole niitä ennakoineet. Ammattitaitoinen henkilöstö, lapsille suunnitellut tilat, hyvä työvuorosuunnittelu ja pedagogiikan ulottaminen koko varhaiskasvatuksen arkeen ovat tärkeitä turvallisuustekijöitä.
Toinen näkökulma turvallisuuteen liittyy lasten kehitysvaiheisiin ja tuen tarpeisiin. Usein sanotaan, että lapsi on aggressiivisimmillaan 2–3-vuotiaana ja joihinkin kehityksellisiin haasteisiin liittyen tämän asian kanssa painitaan myös myöhempinä ikävuosina. Näin ollen varhaiskasvatuksessa kohdataan päivittäin iso joukko pieniä ihmisiä, joiden tärkeänä kehityksellisenä haasteena on oppia säätelemään omia tunteitaan ja toimimaan yhdessä toisten lasten kanssa erilaisissa arkitilanteissa.
Itsesäätelytaitojen väsymätön, monipuolinen harjoittelu ja ryhmässä toimimisen harjoittelu ovat todella tärkeitä asioita turvallisen oppimisympäristön luomisessa. Osallisuuden vahvistaminen ja kiusaamisen ennaltaehkäisy ovat asioita, joita voidaan aktiivisesti edistää jo pienten kanssa ja näin lisätä turvallisuutta.
Olisi mukavaa saada asiantuntijakäyntejä päiväkotiin. Onnistuuko teiltä?
Tarjoamme varhaiskasvatukseen monenlaisia palveluita. Voimme tulla paikalle yksittäisen lapsen asioissa tai koko ryhmää ajatellen. Yksittäisen lapsen asioissa teemme aina ensin ohjauskäynnin. Tämän jälkeen yhteistyö voi tarvittaessa jatkua vaikkapa paikallisen tukijakson merkeissä.
Ryhmään kohdistuvia palveluita ovat ryhmäohjauskäynnit ja ryhmätukijakso. Teemme varhaiskasvatukseen myös koulutuksia monenlaisista aiheista. Kerromme mielellämme lisää palveluistamme ja pohdimme kanssanne, miten voisimme parhaiten olla juuri teille avuksi.
Tiedustele varhaiskasvatukseen suuntautuvia palveluita yhteydenottolomakkeemme kautta. Ohjauksemme avulla voidaan tukea lapsen kehitystä, oppimista ja kuntoutumista vahvistamalla ja lisäämällä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista osaamista sekä ennakoiden että erityisen vaativissa tilanteissa.
