Toiminnallinen näkö ja lukeminen
Näkö on tärkeä oppimisen kannalta. Heikentynyt näkökyky voi vaikuttaa sekä oppimiseen että vuorovaikutukseen. Näönkäytön haasteet voivat johtua silmien tai aivojen poikkeavuuksista. Koulutyö asettaa vaatimuksia näkökyvylle ja suurin osa päivän aikana käsiteltävästä tiedosta on visuaalisesti vaativaa.
Koulussa pitää nähdä selkeästi lähelle ja kauas. Koulutyöskentelyssä tarvitaan selkeää kuvan hahmottamista ja katseen siirtämistä nopeasti eri etäisyyksille. Koulupäivän aikana pitää muun muassa arvioida etäisyyttä ja syvyyttä sekä keskittyä näönvaraisesti pitkiäkin aikoja. Lisäksi kasvojen näönvarainen tunnistaminen ja kyky tulkita ilmeitä ovat tärkeitä vuorovaikutustaitoja. Kaikki tämä vaikuttaa kykyyn ylläpitää keskittymistä.
Näkemisen haasteet voivat vaikuttaa esimerkiksi ympäristöön ja tilaan orientoitumiseen, keskittymiseen, lukemiseen, syvyyden hahmottamiseen, tasapainoon, liikkumiseen ja päivittäisiin toimintoihin. Lapset ovat usein epätietoisia näkövaikeuksistaan tai eivät pysty kuvailemaan tai tiedostamaan näkemiseen liittyviä haasteitaan. Tällöin on erityisen tärkeää, että opettajat ja vanhemmat kiinnittävät huomiota siihen, jos oppilas hieroo silmiään, katsoo hyvin läheltä tai välttää lähityötä (Christian & al., 2017). Oppilaiden näköön liittyvien haasteiden havaitsemiseksi aikuisten on tärkeää esittää oikeita kysymyksiä esimerkiksi ei kysytä “Näetkö?”, vaan “Mikä tämä on?”. Aikuisten on myös tärkeä huomioida, jos oppilaan silmät väsyvät, oppilas hieroo silmiään, on levoton, välttää pitkää tekstiä tai oppilas valittaa päivän aikana päänsärystä.
Lukeminen on yksi näköjärjestelmämme vaativimmista tehtävistä. Lukemisen aikana on kyettävä saamaan tarkka kuva verkkokalvolle. Lukemisen ymmärtämiseen puolestaan vaaditaan toimivan näkötiedon tulkitsemista aivoissa. Lukemista ja/tai kirjoittamista vaativissa koulutehtävissä täytyy nähdä kirjaimet/numerot selkeästi läheltä ja kaukaa sekä vaihdella katsetta eri etäisyyksillä. Lukeminen edellyttää, että voimme järjestelmällisesti siirtää katseemme pienillä silmänliikkeillä, sakkaadeilla, oikeaan suuntaan rivillä ja siirtyä sujuvasti seuraavaan riviin. Silmien on pystyttävä liikkumaan rivin mukaisesti lukusuunnassa ja vaihtamaan seuraavalle riville sujuvasti.
Kirjainten ja sanojen havaitsemiseksi silmien on pysähdyttävä sekunnin murto-osaksi kiinnittämään katse kohteeseen. Lukeminen vaatii pieniä, tarkkoja silmämotorisia, tiedostamattomia toimintoja. Sujuvan lukemisen kannalta on myös välttämätöntä, että silmät toimivat hyvin yhdessä, jotta verkkokalvolle muodostuu selkeä, identtinen kuva molemmista silmistä.
Tehokas silmämotoriikka lukiessa riippuu silmien työskentelykestävyydestä, joka liittyy katseen kohdistamiseen, sen ylläpitämiseen ja silmien pieniin siirtoliikkeisiin.
Garzian (1996) laatima lista kuvaa silmämotoriikan vaikeuksiin liittyviä merkkejä ja oireita;
Oppilas
- eksyy rivillä
- joutuu osoittamaan sormella luettavaa
- siirtyy tekstissä taaksepäin (regressio)
- lukee sanoja ja riviä uudestaan
- vaihtaa sanojen ja kirjaimien paikkaa
- liikuttaa tekstiä lukiessa
- lukee hitaasti
- kokee väsymystä ja vastenmielisyyttä näkemistä vaativiin tehtäviin.
Näöntutkimuksen näöntarkkuusarvoon voi vaikuttaa matala näöntarkkuus, puutteellinen yhteisnäkö tai jokin silmäsairaus. Siksi on erityisen tärkeää, että oppilaille, joilla on haasteita lukemisessa, tarjotaan kokonaisvaltainen silmämotorinen kartoitus (Christian & al., 2017).
Oppilaan arjen ja oppimisen helpottamiseksi on tärkeä muistaa näönvaraisen työskentelyn haasteet. Toiminnallisella näönkartoituksella voidaan poissulkea mahdolliset näkövaikeudet. Jos oppilaalla on toiminnallisia näkövaikeuksia, opettajan ja ohjaajan konsultaatio näönkäyttöön erikoistuneelta opettajalta tai näönkäytön ohjaajalta on tarpeen. Jos oppilaalla epäillään näkemisen vaikeuksia, hän tarvitsee lähetteen silmälääkärille ja/tai optikolle. Näköä tulisi seurata ja tarvittaessa konsultoida näönkäytön asiantuntijaa, jotta oppilaan kasvaessa näönkäyttöä voidaan tukea koulunkäynnissä suunnitelmallisesti.
Lähteet
Artikkelin alkuperäinen julkaisu; Lahtinen, L., Möller, M., Puolanen, P. & Karvonen, M. (2021). Kun lapsella on CP-vamma. Näkemisen tukeminen arjessa.https://cp-liitto.fi/wp-content/uploads/2021/06/Kun-lapsella-on-cp-vamma.pdf Suomen CP-Liitto.
Christian, L. W. &. al. 2017. Visuaalinen ja binokulaarinen tila peruskoululaisilla, joilla on lukuongelma. Optometrian lehti. (2017), https://doi.org/10.1016/j.optom.2017.09.003
Garzia, R. P. (toimittaja), 1996. Visio ja lukeminen. (Mosbyn optometrisessä ongelmanratkaisusarjassa), Mosby, St. Louis, ISBN 0-8151-3438-x.
Stidwill, D. &; Fletcher, R. 2011. Normaali binokulaarinen näkö. Teoria, tutkimus ja käytännön näkökohdat. Yhdistynyt kuningaskunta: Blackwell Publishing.
Wilhelmsen, G. B. 2007. Näkeminen ei aina riitä. Näköhäiriöt aivovammojen jälkeen ja mahdolliset toimenpiteet. Oslo: Unipub Forlag.
