Instagram-tilillämme (@hetkiavalterissa) järjestetyssä Q&A-tempauksessa tarjosimme mahdollisuuden kysyä lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun liittyviä, mieltä askarruttavia kysymyksiä oppimisen ja kuntoutumisen asiantuntijoiltamme. Nyt löydät alta näitä kysymyksiä ja vastauksia koottuna myös verkkosivuillemme.
Voinko tehdä vääriä ratkaisuja silloin kun lapsi oireilee psyykkisesti?
Psyykkisesti oireilevan lapsen tai nuoren kohtaamisessa on aina jotakin hyvää ja sopivaa, kun toimitaan turvallisen aikuisen tavoin, olemalla empaattinen ja välittävä. Empaattisella ja lapsen tai nuoren kehityksellisiä tarpeita ymmärtävällä tavalla asetetut rajat luovat turvaa kaikille. Turvallinen aikuinen on luotettava ja läsnä oleva, ja hänen toimintansa on johdonmukaista ja ennakoitavaa.
Mitä tehdä, kun oppilas ei noudata koulun sääntöjä?
Mitä enemmän lapsi tai nuori haastaa aikuisia, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen positiivista huomiota. Aluksi meidän tulee varmistaa, että lapsen tai nuoren kokemusmaailma saadaan palautettua turvalliseksi. Aikuinen asettaa sellaiset säännöt, joita lapsi tai nuori pystyy oikeasti, ainakin ajoittain noudattamaan.
Näistä onnistumisista aikuinen antaa lapselle tai nuorelle aitoa positiivista palautetta, joka tukee sääntöjen noudattamisen oppimista. Lapsi tai nuori tarvitsee sopivanlaisen oppimisympäristön, joka on hänelle selkeästi hahmotettavissa ja jonka sääntöihin hän kykenee asettumaan.
Miten auttaa oppilasta, jos hän ei suostu tekemään koulussa mitään?
Yhteistyö huoltajien kanssa on aina avainasemassa. Kutsumalla ja houkuttelemalla lasta tai nuorta positiiviseen vuorovaikutukseen luomme pohjan vastavuoroiselle luottamussuhteelle. Aluksi suhteen luominen tulee tehdä lapsen tai nuoren omalla tahdilla, sekä ilman vaateita, jotka liittyvät suorittamiseen. Näissä tilanteissa aikuisen traumasensitiivisestä ymmärryksestä on erityisen paljon hyötyä.
Kuinka psyykkisesti oireilevia lapsia ja nuoria kohdataan?
Aluksi kannattaa kysyä itseltään ja työyhteisöltään; ”Missä ja miten tämän lapsen tai nuoren kokemusmaailma saadaan palautettua turvalliseksi? Minkälaisen tarinan osa tämä lapsi tai nuori ja hänen oireilunsa on?”. Oireilun taustojen ymmärtämisen tavoite on hyvä pohja kohdata yhteistyöhengessä psyykkisesti oireileva lapsi tai nuori.
Miten toimia, kun nuori satuttaa itseään?
Itseään satuttavan tai vahingoittavan lapsen tai nuoren käytös on merkki ahdingosta ja turvattomuudesta, jota lapsi tai nuori ei saa itse ratkaistua rakentavalla ja turvallisella tavalla ilman aikuista. Aikuisen tulee aina puuttua alaikäisen itseään vahingoittavaan käytökseen niin kauan, että sen taustalla olevat ongelmat saadaan ratkaistua.
Itseään vahingoittavaa käytöstä ei tule nähdä pelkästään huomionhakuisuutena, vaan lapsen tai nuoren ahdinkona ja avunpyyntönä. Tämän ahdinkotilan taustalla on lapselle tai nuorelle sietämättömiä tunteita ja inhimillisiä tarpeita, jotka vaativat tulla täytetyiksi (yksinäisyys, hoivan ja huolenpidon tarve, ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksen tarve ym.)
Mistä psyykkinen oireilu johtuu?
Lapsen tai nuoren psyykkisen oireilun taustalla on usein erilaisia syitä ja tekijöitä. Nämä voidaan karkeasti jakaa neljään eri osa-alueeseen. Oireilun taustalla olevat perussyyt voivat kohdistua joko yksilöön itseensä, vanhemmuuteen tai ympäristöön. Näiden lisäksi oireiluun vaikuttavat yksilön akuutit elämäntilanteet.
Yksilöön kohdistuvia perussyitä voivat esim. olla erilaiset sairaustilat ja perimä (mm. kehityksellinen kielihäiriö, autismikirjo, vuorovaikutuksellinen trauma). Vanhemmuuteen liittyviä perussyitä ovat mm. vanhempien terveydentila ja jaksaminen, vanhemmuuden tyyli ja taidot (ml. vanhemman oma kiintymyssuhde ja omat lapsuudenaikaiset kokemukset) sekä ylisukupolviset ilmiöt.
Kiusatuksi tuleminen, turvattomuuden kokemus, useat muutokset elämänolosuhteissa sekä kaverisuhteisiin liittyvät seikat ovat esimerkkejä ympäristöön kohdistuvista perussyistä.
Miten empatiakehitys etenee lapsuuden aikana aivotutkimukset huomioon ottaen?
Lapsen inhimillisiin tarpeisiin ja aitoihin tunteisiin empaattisesti vastaaminen ja niiden sanoittaminen mahdollistaa lapsen empatia- ja mentalisaatiokyvyn kehittymisen. Empatialla kohdattu lapsi kasvaa empaattiseksi.
”Vanhemman tehtävänä on havaita, ymmärtää ja vastata vauvan viesteihin ja tarpeisiin niin, ettei vauva joudu kokemaan liian voimakasta tai pitkäkestoista fyysistä tai psyykkistä pahaa oloa. Tätä vanhemman kykyä ymmärtää vauvan mieltä kutsutaan mentalisaatioksi. Vuorovaikutuksessa tarpeitaan ymmärtävän vanhemman kanssa vauva oppii asteittain tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä sekä toisen ihmisen mielen ymmärtämistä eli varhaista mentalisaatiota”. (Kaija Puura ja ym. Lääkärilehti 21/2018)
Aitojen tunteiden ja omien inhimillisten tarpeiden tunnistamisen ja sanoittamisen kyvyn kehittymisessä pienokaisen aivoissa tapahtuu etenkin ns. orbitofrontaalisten aivoyhteyksien kehitystä. Näiden aivoyhteyksien kehittyminen mahdollistaa lapsen kyvyn tunnistaa, sanoittaa ja erityisesti säädellä omia tunnereaktioitaan ja toimintayllykkeitään. Tätä kutsutaan itsesäätelykyvyksi ja se toimii mm. inhimillisen empatian, mentalisaatiokyvyn ja moraalikehityksen perustana.
Synnynnäisten perustunteiden ymmärtämisen ja säätelykyvyn pohjalle alkaa vähitellen kehittyä ns. itsetietoisuustunteiden ymmärtämisen kyky. Tätä kykyä vaaditaan välineellistävän, minäkeskeisiin tarpeisiin perustuvan empatian muodon kehittymiseksi toisten tunteita ja tarpeita huomioon ottavaksi inhimilliseksi empatiaksi.
Itsetietoisuustunteita ovat mm. ylpeys, syyllisyys, katumus ja sosiaalinen häpeä. Itsetietoisuustunteet alkavat ilmentyä lapsen tyypillisesti etenevässä henkisessä kehityksessä toisen elinvuoden loppupuolella ja toisaalta kyky inhimilliseen empatiaan sekä mielen teoria ja mentalisaatiokyky kehittyvät perusosiltaan kolmannen ja viidennen elinvuoden aikana.
Miten Valteri voi olla avuksi?
Tarjoamme lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun liittyen monenlaisia palveluita. Voimme tulla paikalle yksittäisen oppilaan asioissa tai koko ryhmää ajatellen. Yksittäisen lapsen tai nuoren asioissa teemme aina ensin ohjauskäynnin. Tämän jälkeen yhteistyö voi tarvittaessa jatkua vaikkapa paikallisen tukijakson merkeissä.
Toteutamme myös kalenteri- ja tilauskoulutuksia. joiden aiheena on lasten ja nuorten psyykkinen oireilu. MAPA®-tilauskoulutuksemme kouluarjessa mahdollisesti kohdattaviin haastaviin tilanteisiin löydät tältä sivustolta. Kerromme mielellämme lisää palveluistamme ja pohdimme kanssanne, miten voisimme parhaiten olla juuri teille avuksi.
Voit tiedustella juuri teidän tilanteeseenne räätälöityjä palveluita yhteydenottolomakkeemme kautta. Asiantuntijoidemme avulla voidaan tukea lapsen tai nuoren kehitystä, oppimista ja kuntoutumista vahvistamalla ja lisäämällä henkilöstön ammatillista osaamista sekä ennakoiden että erityisen vaativissa tilanteissa.
