Blogi: Ihanat koskettelukirjat Valteri Onervassa

Koskettelukirjat – ihana keino oppia koskettelun avulla – ja me tehtiin niitä!

Koskettelukirja on kuvakirja, jota voi tunnustella ja tutkia. Se on tehty erilaisista värikkäistä ja tunnusteltavista materiaaleista. Selkeät kontrastit auttavat ja tukevat uusien käsitteiden opettelussa myös sellaista koskettelukirjan käyttäjää, joka voi hyödyntää näköaistia. Monipuoliset materiaalit tukevat muitakin aisteja; tuntoa, hajua ja kuuloa. Koskettelukirjoissa teksti on näkevien kirjaimin ja pistekirjoituksella. Koskettelukirjat ovat uniikkeja ja käsityönä tehtyjä. Lisäksi joihinkin pistekirjoihimme liittyy erillisiä tekstejä tai äänitettä.

Meidän Valteri Onervassa tehdyt kirjat on tarkoitettu ihan kaikkien meidän oppilaiden käyttöön luettavaksi ja tutkittavaksi.Ennen lukuvuoden 2013-2014 alkua oppimispäällikkö Raija Väisänen ehdotti minulle, että ryhtyisimme tekemään omia koskettelukirjoja silloisen Onerva Mäen koulun (nykyään Valteri-koulu Onervan) oppilaiden käyttöön – jatkoksi Jyväskylän Näkövammaisten koulun perinteisten koskettelukirjojen käytölle.

JNK:n aikaisia kirjoja oli jouduttu poistamaan ja tarve uusiin oli suuri. Ajatuksena oli, että koskettelukirjat tulisivat kaikkien oppilaidemme saataville. Ehdotus oli mieluinen ja ryhdyin ryhmälle vetäjäksi! Alkuun olikin tärkeää saada ajatus myös niille mahdollisille tekijöille, jotka innostuisivat koskettelukirjan tekemisestä. Tuumasta toimeen, sähköpostia työntekijöille ja mahdollisimman paljon puhetta asiasta – niinpä heti ilmoittautuikin monia kiinnostuneita tekijöitä. Vau!

Oli aivan mahtavaa kokoontua ensimmäistä kertaa yhdessä innokkaiden tekijöiden kanssa pohtimaan, että mitä me nyt sitten tekisimme. Raijan toive oli, että tässä alkuvaiheessa toteuttaisimme perinteisiä, tuttuja satuja – mikas siinä – innokkaita tekijöitä oli ja koska asia oli suurimmalle osalle uusi, kävimme läpi muutamia perusasioita, joita kannattaisi kirjaa tehdessä ottaa huomioon. Tiesimme, että mielenkiintoinen työ toisi varmasti monia yllätyksiä, kysymyksiä ja kompromissejakin.

Saimme arvokasta tukea, neuvoa ja apua Celia-kirjaston ihanalta ja kokeneelta koskettelukirja-asiantuntijalta Irmeli Holsteinilta, joka on pitkään työskennellyt koskettelukirjojen parissa. Hän on myös tehnyt koskettelukirjoja ja videoklippejä Celian sivuille koskettelukirjojen eri työvaiheista. Niistä oli myös ihan konkreettista apua meille. Kovasti meitä matkan varrella mietitytti erilaisten ja sopivien materiaalien löytyminen, mitä liimaa voisimme käyttää, mikä kestäisi kulutusta.

Sitten ei muuta kuin työhön! Innokkaat tekijät jakaantuivat aika luonnostaan ryhmiin ja aiheetkin muotoutuivat näppärästi. Kolmea pientä porsasta lähtivät ideoimaan Aila Ikonen, Päivi Kastepohja, Elina Ristimäki ja Miika Tamminen. Työn edetessä apua ja tukea kirjan tekoon antoivat myös Mauno Sirviö, Veikko Wacker ja Henri Heikola.

Punahilkan ja ison pahan suden kimppuun kävivät Susanna Hämäläinen, Sinikka Nyyssönen ja Maria Paukkunen.

Prinsessa ja herne herättivät innostuksen Jaana Jukansaaressa, Tiia Ollikaisessa, Tuija Kemiläisessä, Ulla Kotasessa, Elisa Liukkosessa ja Tiia Ollikaisessa, arvokasta apua myös he saivat Mauno Sirviöltä. Ryhmään mukaan liittyi myöhemmin myös Jasmin Ståhle ja Outi Lappalainen auttoi äänien lisäämisessä kirjaan Pen Friend-äänikynän ja tarrojen avulla.

Tuhkimo valikoitui Raija Väisäsen, Riitta Mecklinin ja minun sadukseni, kauniit puvut saivat aikaan meidän innostuksemme.

Tarmokas perehtyminen omaan satuun, tekotapoihin, ideoihin, niiden hylkäämisiin ja uudelleen kehittelyyn sekä materiaalien metsästys alkoi. Ryhmät työskentelivät tahoillaan ja yhdessä kokoonnuimme kerran kuussa jakamaan kokemuksia ja yhdessä pohtimaan ratkaisuja kiperiin tilanteisiin ja yllättäviin kohtiin. Välillä tarvitsimme Irmeli Holstenin neuvojakin. Oli ilo huomata, että vaikka kaikkien päivätyö oli haastavaa ja voimiakin vievää isojen muutosten edessä, niin ryhmien jäsenet jaksoivat olla kiinnostuneita ja innostuneita kirjojen tekemisestä. Niiden pohtiminen ja suunnittelu toivat hyvää mieltä ja antoi voimaa muihinkin työtehtäviin.

Jo aiemmin oli Anja Pekkarinen ideoinut, suunnitellut ja kirjoittanut tekstit koskettelukirjaan ”Arkiset arvoitukset. Mikä se on?” Kirjan ompelutyöt ideoi ja toteutti Ulla Helkiö ja kirjan teknisten kohtien hienosäädön ja toteutuksen teki Markku Kinnunen. Koskettelukirja osallistui 24.-27.10.2013 Celia-kirjastossa järjestettyyn koskettelukirjojen kansainväliseen Typhlo & Tactus –kilpailuun. Suomen esikarsintaan tuli 15 kirjaa, joista raati valitsi 5 kirjaa kansainväliseen kilpailuun ja ”Arkiset arvoitukset. Mikä se on?” – kirja oli yksi näistä. Loppukilpailussa kolmen parhaan lisäksi valittiin 10 seuraavaksi parasta ja kirja valittiin näiden joukkoon. Upeaa! Belgialaisen juryn jäsen arvioi kirjan parhaaksi ja tästä maininnasta kirja sai kunniakirjan! Alkuperäinen työ annettiin Celian kautta muidenkin lainaajien käyttöön, mutta oli hienoa, että tekijät olivat päättäneet tehdä toisen samanlaisen myös meidän oppilaiden käyttöön.

Kun kevät 2014 lähestyi kesää, oli Punahilkka ja susi sekä Kolme pientä porsasta jo upeasti loppusuoralla. Sovimme, että ryhmien työskentely jatkuisi lukuvuonna 2014-2015 – ehkäpä tekijöiksi liittyisi muutama uusi innokas tekijä mukaan – muutama tekijä joutui työn vaihtuessa jäämään pois. Yhdessä pyrimme kokoontumaan edelleen säännöllisesti kerran kuussa, muuten eri ryhmät työstivät kirjojansa omassa aikataulussaan omien töidensä ohella. Lukuvuoden 2014-2015 tavoitteena oli saada kirjat valmiiksi ja miettiä – toteuttaakin – hyviä ”säilytyslaatikoita” sekä julkaisutilaisuus. Säilytyslaatikko-pohdinnan jälkeen päädyimme siihen, että taitava artesaani Mauno Sirviö tekisi kirjoille arvoisensa salkut. Niissä kirjat voisivat olla säilytyksen ajan ja niillä kirjoja olisi myös hyvä kuljettaa paikasta toiseen – toiveenahan oli runsas koskettelukirjojen käyttö. Kukin kirja saa valmistuttuaan myös oman mittatilaustyönä tehdyn upean salkun. Mauno Sirviö on myös pisteyttänyt kirjojen tekstit ja yhteistyöllä kiinnitimme ne paikoilleen. Kirjojen onnistuneesta kiinnityksestä kiitos kuuluu Tmi. Pikasuutari J.Nuutiselle, joka lahjoitti kirjojen kiinnitykseen tarvittavat renkaat ja työn.

Lukuvuoden päättyessä sovimme, että julkaisutilaisuus pidettäisiin uuden koulun kirjastossa keväällä 2016. Arvokas käsityö sai arvokkaat puitteet perjantaina 8.4.2016. Oli hienoa, että lähes kaikki kirjojen tekijät pääsivät mukaan yhteiseen hetkeen. Julkaisutilaisuudessa esiintyivät oppilaani ohjaajien Tiian ja Topiaksen kanssa. He lauloivat ja soittivat Keski-Suomen kotiseutulaulun. Raijan puheenvuorossa hän kertoi toiveestaan oman koulun koskettelukirjojen teosta ja ilostaan, kun nyt ollaan tässä vaiheessa ja kirjat ovat oppilaiden käytössä. Tilaisuudessa oli mukava kuulla, kun kukin ryhmä esitteli kirjansa ja sen tekoon liittyviä moninaisia vaiheita. Pienen tarjoilun ja kahvittelun yhteydessä oli mukava jakaa tällainen tärkeä asia niin monen osallistujan kanssa.

Työskentely yhdessä on ollut niin antoisaa, hyvää tuovaa, että tätä kannattaa jatkaa – Raijan toiveeseen työn jatkumisesta uusien kirjojen parissa on helppo yhtyä. Toivottavasti ensi lukuvuonna saataisiin innokkaita tekijöitä ideoimaan ja toteuttamaan uusia koskettelukirjoja oppilaidemme käyttöön täällä Valteri Onervassa.

Koskettelukirjat ja tekijät:

Kolme pientä porsasta (Aila Ikonen, Päivi Kastepohja, Elina Ristimäki, Miika Tamminen, Mauno Sirviö, Veikko Wacker ja Henri Heikola)

Punahilkka (Susanna Hämäläinen, Sinikka Nyyssönen ja Maria Paukkunen)

Tuhkimo (Merja Lahtinen, Riitta Mecklin, Janne Toikkanen ja Raija Väisänen)

Prinsessa ja herne (Jaana Jukansaari, Tuija Kemiläinen, Ulla Kotanen, Elisa Liukkonen, Tiia Ollikainen, Mauno Sirviö ja Jasmin Ståhle)

Arkiset arvoitukset. Mikä se on? (Anja Pekkarinen, Ulla Helkiö ja Markku Kinnunen)

Pisteytys ja salkut: Mauno Sirviö.

Celiasta saatavaa materiaalia ja ohjeistusta: www.celia.fi
Koskettelukirja. Tunnusteltava kuvakirja.
Opas koskettelukirjan tekijöille.

Kuvat: Jussi Koskela ja Mikko Varjus