TVT-strategia haastaa lapset ja aikuiset toimimaan

Koulun tieto- ja viestintätekniikka (TVT) on joskus kuin rakennuspalikkalaatikko luokan nurkassa: painava peltiloota, joka vie tilaa ja vaatii huomiotamme tuhansine palikoineen. Laatikkoa kuitenkin käytetään usein erilaisiin piristäviin ja hyödyllisiin rakenteluideoihin, kunnes on touhuttu tarpeeksi ja on aika siivota jäljet.

Jatkuvuutta viikosta ja kuukaudesta toiseen

Kehittäessämme Valterin TVT-strategian pedagogista osuutta, halusimme, että edellä kuvatun suljettavan laatikon sijaan digiympäristö olisi avoin ja arjessa kehittyvä rakennelma. Ideana on, että luokassa lojuvan peltilaatikon sisältö tukisi kokonaisen TVT-työskentelykulttuurin jatkuvuutta viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Strategialla haastamme ihmiset toimintaan ja itse määrittelemään niitä arvoja, kuten esimerkiksi vuorovaikuttamisen ja sisällöntuottamisen monia tapoja, joita teknologia koulutyölle antaa. Tällä tavalla digitaalisuus löytää tiensä mielekkäisiin arjen käyttötarkoituksiin turhan tuputtamisen ja kiiltokuvien maalailun sijaan.

Pedagogisen rungon strategiassa muodostaa oppilastyön tueksi rakennettu “Pedagoginen tukityökalu”. Työkalulla voi määritellä ryhmälle / yksilölle oppimistavoitteita kaikista TVT:n aihealueista. Sisältöjen arkeen viemistä tukevat työkalussa olevat käytännön soveltamisen ideat kaikissa osa-alueissa.

Peruspalikoita toimivan digiympäristön rakentamiseen

Teknologiaan liittyvässä kehittämisessä on tuettava perustoimintojen arkipäiväistymistä, josta voi seurata positiivinen kierre kohti osaavaa ja idearikasta käyttäjäkuntaa (ks. esim Romiszowski 2004). Selkeillä peruspalasilla luodaan rakenteita myös käyttäjien mieliin ja avataan portti vaivattomaan päivittäiseen työskentelyyn.

Oma havaintoni koulutus – ja tukityössä toistuu yllättävän usein: peruspalaset jäävät helposti piiloon. Tästä syystä haluan esitellä kolmen peruspalikan sarjan, jolla sinäkin voit saada oppilaiden kanssa rullaavan TVT-työskentelykulttuurin luokassasi:

  1. Oppilaat mukaan koulun digitaaliseen oppimisympäristöön. Ympäristö tarkoittaa ajasta, paikasta, laitteesta vapaata ja henkilökohtaisella tunnuksella käytettävää koulun tarjoamaa palvelua. Kyse on oppilaan henkilökohtaisesta oikeudesta tulla osalliseksi koulun toiminnasta – myös kouluajan ulkopuolella.
  2. Tehkää em. ympäristöstä kodikas ja merkityksellinen. Kehitelkää omia kuvauksia keskeisistä toiminnoista: kaikki tuntevat vaikkapa “Läksyboksin” (oppilaiden ylläpitämä läksytaulu), “Ympän Wikiveivauksen” (oma oppikirja) tai “Nuotiopiirin” (keskustelualue). Pilke silmäkulmassa vähentää turhaa kolkkoutta, eikä sokkeloihin eksytä.
  3. Osallista oppilaita säännöllisesti, sisältö edellä ja vähän kerrallaan. Suunnittele yksinkertainen, toistuva työ digiympäristöönne, jolla on selkeä merkitys alusta loppuun. Se voi olla yhden aiheen kurssi, oppimiskansio, päiväkirja, seurantatutkimus tai itsearviointi. Kun yhden palikan kasaa suoraan, on seuraavalle tukeva alusta. Muista: te omistatte oppimisen sisällöt, keinot ja tavoitteet, ei teknologia.

Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista.

Tilaa uutiskirje

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *