Huipputiimit ja -työyhteisöt rakennetaan myötätunnolla, myötäinnolla ja psykologisen turvallisuuden ympäröimänä. Kuulostaa yksinkertaiselta johtamisopilta, mutta on usein arjessa kummallisen monimutkaista.
Myötätunto lisää tuloksellisuutta ja hyvinvointia
Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Pirjo Lindfors toteaa, että tutkimusten mukaan myötätunto parantaa yhteistyökykyä, työhön sitoutumista, innovatiivisuutta ja palvelun laatua – ja on siten myös taloudellisesti kannattavaa.
Myötätunnon osoittaminen työpaikalla lisää positiivisten tunteiden määrää ja työntekijöiden omanarvontuntoa. Samalla ahdistuneisuus ja sairauspoissaolot vähenevät. Kun myötätuntoa osoitetaan, positiivisia muutoksia tapahtuu sekä myötätunnon vastaanottajissa että antajissa. Jälkimmäisten keskuudessa sosiaalinen identiteetti ja ihmissuhteiden laatu paranee. Tämän arvellaan liittyvän peilisolujen ja aivojen aktiviteettiin sekä oksitosiinin eritykseen.
Voit siis parantaa omia ihmissuhteitasi ja sosiaalista identiteettiäsi työyhteisössä yksinkertaisella konstilla: osoita myötätuntoa työtovereitasi kohtaan. Usein unohdamme, että yhtä tärkeää on myötätuntoinen suhtautuminen omaan itseen.
Myönteisyys luo psykologista turvallisuutta
Psykologinen turvallisuudentunne syntyy luottamuksesta – tässä porukassa uskallan olla aito oma itseni. Kun ei tarvitse pelätä häpeää, uskaltaa yrittää, kokeilla uutta ja mahdollisesti epäonnistuakin. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä ihmiset antavat itsestään eniten ja sellaisissa yhteisöissä tehdään myös parhaat tulokset.
Psykologisesti turvallisessa ympäristössä on mahdollista tuntea kaikenlaisia tunteita, myös epämiellyttäviä. Tunteet salliva työyhteisö ei tarkoita sitä, että kaiken voi pullauttaa suodattamatta ulos. Perusperiaate voisi olla, että myönteisen tunteen voi ilmaista sangen pidäkkeettömästi, mutta kielteistä tunnetta kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään.
Tunteen voi tunnistaa, hengittää rauhallisesti ja pohtia luotettavan työkaverin kanssa, että tältä nyt tuntuu. Joskus kielteinen tunne voi haihtua itsestään, kun ei vahvista sitä, vaan johtaa ajatuksensa myönteisiin asioihin.
Tunteet tarttuvat herkästi
Tunteiden johtaminen työpaikalla ei ole vain yksilön oma valinta, vaan koko yhteisön yhteinen asia. Negatiiviset tunteet tarttuvat voimakkaimmin, joten positiivisten tunteiden tietoinen vahvistaminen ja lisääminen eli myötäinto on erityisen tärkeää.
Johtamisessa on tärkeää suunnata huomio hyvään: onnistumisiin, uuden kokeiluun ja innostukseen. Epäonnistuminenkin on sallittua turvallisessa ilmapiirissä, eikä sitä tarvitse pelätä. Näin yhteisössä parhaimmillaan viriää myönteinen tekemisen meininki.
Jokainen yhteisö vaikuttaa siellä toimivien ihmisten identiteettiin, terveyteen ja hyvinvointiin, onnellisuuteen, elämän merkityksellisyyden kokemukseen sekä kasvuun. Se, miten kouluyhteisössä elämme tunteita todeksi, johdamme tunteita ja harjoitamme myötätuntoa ja myötäintoa, määrittelee, millainen vaikutus yhteisöllä on lapsiin ja aikuisiin. Meillä aikuisilla on siitä vastuu. Myötätuntoiset ja innostavat katseet ja sanat voivat kantaa vuosien päähän.
Lue lisää. Myötätuntoa ja myötäintoa on hiljattain tutkittu myös kolmivuotisessa CoPassion-hankkeessa. Hankeryhmä julkaisi viime vuonna kirjan myötätunnon mullistavasta voimasta. Lohdullista on, että myötätuntoa voi oppia aikuisenakin. Myötätuntokoulutuksilla on havaittu olevan työyhteisöissä positiivisia vaikutuksia.
