Artikkelit esittelevät tapaamme toimia lasten ja nuorten oppimiseen sekä kuntoutumiseen liittyvissä asioissa.
Sähköisen artikkelikokoelman kohderyhmänä ovat opetus-, kasvatus-, terveys- ja kuntoutusalan ammattilaiset ja opiskelijat.
Koulun ammattilaisten arkikieli vilisee neuromoninaisuuteen liittyviä termejä. Arjessa puhutaan nepsyistä, neurokirjosta, neuropsykiatrisista haasteista, ADHD:sta, autismista, keskittymiskyvystä, toiminnanohjauksesta, itsesäätelystä, tunnetaidoista ja monesta muusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ammattilaisten kentällä kohtaamat koulujen…
Viittomakielisestä puhuttaessa, kyseessä voi olla kuuleva, kuuro, huonokuuloinen, kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta käyttävä henkilö. Lapsella tai nuorella voi olla käytössään useita puhuttuja ja/tai viitottuja kieliä. Kun oppilas käyttää pääasiallisena kielenään viittomakieltä,…
Tähän artikkeliin on koottu opetusalalle suunnatussa työnohjauksessa esille nousseita teemoja ja niihin liittyviä työnohjauksellisia käsittelytapoja. Kirjoitimme kollegani Pia Wallen kanssa vuonna 2020 opetusalan työnohjauksesta opaskirjan, jota on hyödynnetty tässä artikkelissa.…
Toiminnallinen näkö ja lukeminen Näkö on tärkeä oppimisen kannalta. Heikentynyt näkökyky voi vaikuttaa sekä oppimiseen että vuorovaikutukseen. Näönkäytön haasteet voivat johtua silmien tai aivojen poikkeavuuksista. Koulutyö asettaa vaatimuksia näkökyvylle ja…
Valteri-koulu perustettiin elokuun 1. päivä vuonna 2015. Sitä ennen valtion erityiskoulut muodostivat yhteistyöverkoston, jota nimitettiin Valteri-verkostoksi. 2020-luvun vaihteessa tutkittaessa jossain määrin tilastoituja oppilasmääriä ja niin kutsuttuja oppilaiden tulosyitä vuosikymmeniä taaksepäin…
Yhä useammin Valteriin otetaan yhteyttä silloin, kun oppilaan lisääntyneet tai pitkittyneet poissaolot huolestuttavat lähikoulua. Matka kouluakäymättömyyteen on kulkenut usein reittiä, jossa kouluunlähdön hankaluudet ovat aluksi näkyneet vain kotona. Hiljalleen myöhästymiset…
Digitaalinen pelaaminen vie yhä enemmän lasten ja nuorten aikaa. Vuoden 2020 pelaajabarometrin mukaan suomalaiset 10–19-vuotiaat nuoret pelaavat keskimäärin 16,9 tuntia viikossa digitaalisia pelejä (Kinnunen, J., Mäyrä, F. & Taskinen, K.…
Toiminnallisen näön arvioinnilla on mahdollista lisätä ymmärrystä oppilaan yksilöllisestä näönkäytöstä ja tukea näönvaraista tiedonsaantia monipuolisesti. Arvioinnin pohjalta voidaan muokata hänen opiskelumateriaaliaan, toimintaympäristöään ja löytää hänelle itsenäistä toimintaa tukevia menetelmiä. Joillakin…
Jokainen koululainen toivoo, että koulupäivästä tulisi hyvä. Samaa toivovat heidän läheisensä sekä koulun työntekijät. Päivät vaihtelevat, joskus riittävän hyvä koulupäivä on se hankaliakin hetkiä sisältänyt päivä. Koululaisen päivä on täynnä…
Jokaisen lapsen kasvuun kuuluu välillä myös haastavia kehitysvaiheita. Ne ovat tärkeitä, sillä haastavien kehitysvaiheiden kautta tapahtuu kasvua ja uuden oppimista. Haastava vaihe kuormittaa kuitenkin lasta, vanhempia ja koko perhettä. Haasteet näkyvät myös…
Peter on muuttanut vanhempiensa kanssa Suomeen kaksi vuotta sitten. Valmistavan luokan jälkeen Peter siirtyi opiskelemaan oman ikäluokkansa kanssa viidennelle luokalle, johon kuuluu myös naapurista löytynyt Onni–kaveri. Peter opiskelee oman luokkansa kanssa taito- ja taideaineita. Suomen kielen taito…
Kun halu yhteistyöhön lähtee työntekijästä itsestään, yhteisopettajuus saa hienon alustan onnistua ja kehittyä tavaksi tehdä työtä. Asiat saattavat loksahtaa paikoilleen, kun on joku jonka kanssa saa jakaa arkea. Joku, jonka…
Perusopetusikäisten ja aikuisten pistekirjoituksen opetus eroaa toisistaan. Kun sokea oppilas aloittaa pisteiden opiskelun on koko kirjoitettu maailma hänelle vieras. Aikuisella puolestaan on jo kokemusta lukemisesta ja kirjoittamisesta, esimerkiksi sanojen muodostuminen…
Kuuntele artikkeli tästä (lukija Antti Junikka): Oppilaiden kuvaaminen on nykyään osa monen koulun toimintakulttuuria. Syyslukukauden alussa vanhemmat saavat täytettäväkseen lomakkeen, jossa kysytään lupaa heidän lapsensa kuvaamiseen koulun arjessa. Videokuvaus ja…
Syntymähetkellä liikuntavammaisen ja ei-liikuntavammaisena syntyneen lapsen mahdollisuudet ovat samat, mutta heti ensi minuuteista lähtien ero kehityksen monimutkaisella matkalla alkaa kasvaa. Tyypillisesti liikkuva lapsi tutkii ympärillään olevaa maailmaa liikkuen, tunnustellen ja…
Kirjoitus on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Vetovoimala-hankkeen julkaisua, joka ilmestyy kokonaisuudessaan Vetovoimalan päätösseminaarin yhteydessä 25.9.2020. Vain hetki sitten säännöllinen koulussa käyminen oli itsestäänselvyys, mutta ajat ovat muuttuneet niin meillä Suomessa…
Kuuntele artikkeli tästä (lukija Antti Junikka): Kodin ja koulun välinen yhteistyö on osa koulun henkilöstön jokapäiväistä työtä. Käytännössä yhteistyötä tehdään eri tavoin eri yhteyksissä, ja jokainen työntekijä tekee sitä itselleen…
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tarjoaa viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetusta verkkovälitteisesti oppilaille ympäri Suomen. Valterin tarjoama opetus on maksullista palvelua kunnalle ja opetus pohjautuu valtakunnalliseen viittomakieli ja kirjallisuus -opetussuunnitelmaan Taustaa…
Johdanto Tämä teksti käsittelee liikuntavammaan liittyen vaikeasti puhevammaisten lasten ja nuorten lukemaan ja kirjoittamaan oppimista ja lukitaitojen arviointia. Lopuksi esittelemme, kuinka heidän lukemaan ja kirjoittamaan oppimista voidaan tukea. Tässä artikkelissa…
Nepsy eli neuropsykiatrinen valmennus on ajattelu- ja työskentelytapa, jossa valmentaja ohjaa valmennettavaa löytämään omat keinonsa ja voimavaransa. Valmentajana voi toimia neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksien saanut sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen. Yhteistyöllä voimavaroja…
Miksi tavoitteita tarvitaan? Vallitsevan oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Oppilas oppii asettamaan tavoitteita itse itselleen sekä myös yhteistyössä muiden kanssa. Oppiminen on tärkeä osa oppilaan kasvua ihmisenä sekä osana…
Tässä artikkelissa on pohdintoja keskushermostoperäisen liikuntavamman (CP) vaikutuksesta matematiikan oppimisvalmiuksiin ja opetuksen pedagogisiin ratkaisuihin . Parin vuosikymmenen ajan matematiikan oppimisvaikeustutkimus on lisääntynyt ja pyrkinyt kuromaan kiinni luki-taitoihin liittyvää muhkeaa tietomäärää.…
Artikkelissa käsitellään koulun mahdollisuuksia ja merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Kouluvuodet ovat tärkeää aikaa itseluottamuksen ja minäpystyvyyden rakentumisen kannalta. Koulun oppimisympäristöllä ja toimintakulttuurilla voidaan vahvistaa oppilaiden myönteistä kasvua ja…
En koskaan vastannut tehtävänantoon mieli samos metsiä, raaputin pulpettia tutkin kämmenen viivoja. (Leikas, 2016.) Leijonakuningas-laulun sanojen takaa löytyy kysymys siitä, kuinka koulu tavoitteineen istuu yksilön elämänpolkuun. Pohdimme usein myös sitä,…
Muutostilanteissa toiminta-alueittain opiskelevan lapsen kohdalla huolta saattaa herättää se, kuinka jo hankitut taidot ja hyvää elämänlaatua ylläpitävät tekijät säilyvät uuden edessä. Siksi on edelleen kehitettävä toimintamalleja, joissa hyvästä erityisen tuen…
Kuuntele artikkeli tästä (lukija Antti Junikka): Neuropsykologinen tutkimus Neuropsykologinen tutkimus on neuropsykologiaan erikoistuneen psykologin suorittama tutkimus, jossa arvioidaan laaja-alaisesti neurokognitiivisen toiminnan osa-alueita. Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan oppilaan tiedonkäsittelyn eri osa-alueita ja…
Asiantuntijamme avuksi arkeesi
