Yhä useammin Valteriin otetaan yhteyttä silloin, kun oppilaan lisääntyneet tai pitkittyneet poissaolot huolestuttavat lähikoulua. Matka kouluakäymättömyyteen on kulkenut usein reittiä, jossa kouluunlähdön hankaluudet ovat aluksi näkyneet vain kotona. Hiljalleen myöhästymiset ja yksittäiset poissaolot ovat tehneet koulunkäynnistä epäsäännöllistä. Koulupoissaolojen katsotaan muuttuvan ongelmallisiksi, kun oppilaalle on kertynyt niin paljon luvallisia tai luvattomia poissaoloja, että niiden katsotaan vaarantavan oppilaan hyvinvointia ja oppimista (Markkanen, 2023). Tutkimuksen pohjalta ongelmallisten poissaolojen rajana on pidetty 10 prosentin poissaoloa kouluajasta. Mukaan lasketaan kaikki poissaolot, sillä syystä riippumatta poissaolo koulusta on aina poissaoloa opetustilanteesta. Ongelmalliset poissaolot moninkertaistavat riskiä syrjäytyä niin opinnoista kuin työelämästäkin. (Kearney ym. 2020.)
Samalla kun poissaolojen määrät ovat lisääntyneet on myös koulusta pois jäävien oppilaiden profiili muuttunut. Lintsaavien ja koulunkäyntiin heikosti motivoituneiden oppilaiden sijaan pois koulusta jäävät entistä useammin oppilaat, jotka haluavat oppia, mutta jotka eivät kykene olemaan koulussa. Tällä hetkellä opiskeluhuoltopalveluita työllistävätkin oppilaat, jotka jäävät pois koulusta erilaisten mielenterveyden haasteisiin liittyvien syiden takia (Hietanen-Peltola ym. 2022). Koska koulusta poisjäämisen syyt ovat moninaiset, eivät ratkaisutkaan ole yksinkertaisia. Tie takaisin kouluun kulkee usein yksilöllisesti räätälöityä reittiä, joka pohjautuu yhteistyössä tehtyyn taustasyiden selvittämiseen ja askelittaisen paluusuunnitelman laatimiseen. Mukana matkalle tarvitaan usein opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia sekä toisinaan myös erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun apua.
Kehittämistä sitouttavassa kouluyhteisötyössä
Suomi ei kamppaile oppilaiden lisääntyvien poissaolo-ongelmien kanssa yksin, vaan haaste on globaali. Kansallisia ohjelmia poissaolojen vähentämiseksi tehdäänkin parhaillaan monissa maissa (mm. Sandhaug et al. 2023). Meillä opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyi tähän työhön vuonna 2021 käynnistäessään Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistoiminnan (SKY), jonka tavoitteena oli tukea oppilaiden kouluun kiinnittymistä ja vähentää poissaoloja. Lisäksi pyrittiin kehittämään käytänteitä, jotka yhdenmukaistavat poissaolojen seurantaa ja tilastointia. Kolmevuotisen kehittämistyön aikana perusopetuslain sekä perusopetuksen opetussuunnitelman muutoksia pohjustettiin laajalla pilotoinnilla, johon osallistui 126 opetuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. OKM koordinoi pilottien toimintaa ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi tuki työtä kehittävän arvioinnin avulla.
SKY-kehittämistyöhön ohjatun erityisavustuksen painopisteenä oli poissaolojen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tähtäävät toimet, sillä niihin panostamalla pyritään välttämään ongelmallisten poissaolojen synnyttämää kierrettä. Kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa voidaan parhaiten tukea vahvistamalla oppilaiden ja koulun henkilöstön välisiä suhteita sekä oppilaiden vertaissuhteita. Myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan koulussa harjoitella arkisissa kohtaamisissa päivittäin. Ryhmäytymiseen sekä osallisuuteen tähtäävät toimet ovatkin SKY-toiminnan keskiössä.
Kehittämistyön painopiste näkyy elokuun 2023 alussa voimaan tulleissa perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa, joissa opetuksen järjestäjiä velvoitetaan ennaltaehkäisemään poissaoloja sekä seuraamaan ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti. Läsnäolon tukemiseksi ja poissaoloihin puuttumiseksi on normien lisäksi kirjattu kansalliset suuntaviivat Yhteisellä koulutiellä -käsikirjaan (Sergejeff, 2023). Niiden avulla on haluttu yhtenäistää moninaisia paikallisesti laadittuja toimintamalleja kuvaamalla poissaolojen ehkäisemisen sekä kohdennettujen ja vahvojen toimien ajoittamista ja sisältöjä.
Poissaoloihin liittyvät normit ja kansalliset suuntaviivat antavat aikaisempaa vahvemman pohjan opetuksen järjestäjille, joiden tulee omassa poissaoloihin liittyvässä toimintamallissaan kuvata, miten läsnäolon tukea ja poissaoloihin puuttumista toteutetaan paikallisella tasolla. Käytännössä uudistus näkyy tulevaisuudessa toivon mukaan yhdenmukaisempana käsitteiden käyttönä, seurannan tehokkaampana hyödyntämisenä myös opetuksen järjestäjän tasolla sekä paikallisina malleina, joissa toimintatavat sekä puuttumisen rajat ovat kansallisesti yhtenäisemmät. Se näkyy toivottavasti myös siinä, että poissaoloihin ymmärretään tarttua jo varhain ja huoltajia kannustetaan olemaan yhteydessä kouluun heidän havaitessaan poissaoloille altistavia ensimerkkejä. Oppilaiden osalta muutosten soisi tuovan enemmän aikaa kohtaamiselle, ymmärrystä poissaolosta ilmiönä sekä tiivistyvää pedagogisen ja opiskeluhuollollisen tuen yhteensovittamista.
Opetushallitus vastaa uudistuksen toimeenpanosta
Vaikka uudet normit ja suositukset ovatkin jo voimassa, on niiden jalkauttaminen käytäntöön vasta alkamassa. Perusteuudistuksen toimeenpanon tueksi Opetushallitus tukee opetuksen järjestäjiä ja kouluja täydennyskoulutuskokonaisuudella ja valtionavustuksella, jolla vahvistetaan paikallisen jalkauttamisen koordinointia. Lisäksi valmisteilla on verkkosivusto ja verkkokoulutuskokonaisuus.
Myös Valterissa pyritään tukemaan SKY:n jalkauttamistyötä tukemalla lähikouluja silloin, kun poissaolot vaarantavat oppilaan opinnoissa etenemistä ja hyvinvointia. Lataa täältä maksuton oppaamme koululäsnäolon tueksi ja poissaolojen vähentämiseksi.
Lähteet:
Hietanen-Peltola, M., Jahnukainen, J., Laitinen, K. & Vaara, S. 2022. Oppilaiden ja opiskelijoiden kasvavat ongelmat ja koronan heikentämät palvelut edelleen arkea opiskeluhuoltopalveluissa: OPA 2022 -seurannan tuloksia. THL. Tutkimuksesta tiiviisti 32/2022. Saatavana: https://www.julkari.fi/handle/10024/144575
Kearney, C.A., & Graczyk, P.A. 2020. A multidimensional, multi-tiered system of supports model to promote school attendance and address school absenteeism. Clinical Child and Family Psychology Review, 23, 316–337. doi: 10.1007/s10567-020-00317-1.
Markkanen, E-L. & Pusa, A. 2023. Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi. Arvioinnin loppuraportti. Saatavana: https://karvi.fi/publication/sitouttavan-kouluyhteisotyon-arviointi-arvioinnin-loppuraportti/
McKay-Brown, L. & Melvin, G. 2023. School Refusal Needs a National Response. Saatavana: https://pursuit.unimelb.edu.au/articles/school-refusal-needs-a-national-response
Sandhaug, M., Palmu, I., Jakobsen, S., Strömbeck, J., Nordby, M-J., Friberg, P., Berg, J., Fensbo, L., Sjöström, J., & Thastum, M. (2022). Recording, Reporting, and Utilizing School Attendance Data in Sweden, Finland, Denmark, and Norway: A Nordic Comparison. Orbis Scholae, 1-14. https://doi.org/10.14712/23363177.2022.12
Sergejeff, J. 2023. Yhteisellä koulutiellä. Käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:27. Saatavana: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165025
