Toiminnallisen näön arviointi

Toiminnallisen näön arvioinnilla on mahdollista lisätä ymmärrystä oppilaan yksilöllisestä näönkäytöstä ja tukea näönvaraista tiedonsaantia monipuolisesti.  Arvioinnin pohjalta voidaan muokata hänen opiskelumateriaaliaan, toimintaympäristöään ja löytää hänelle itsenäistä toimintaa tukevia menetelmiä.

Joillakin oppilailla näköaistin kautta tulevan tiedon käsittely ja hyödyntäminen on vaikeutunut esim. aivoperäisen näkövamman (CVI), hahmottamisen vaikeuksien, huomiokyvyn puutteen, epilepsian tai liikuntavamman vuoksi. Esimerkiksi CP-vammaisella oppilaalla voi olla erilaisia näönkäyttöön liittyviä vaikeuksia tai hahmottamisen ongelmia. Poikkeava lihastoiminta vaikuttaa myös pään ja silmän lihastoimintoihin. Tämä voi ilmetä esim. katseen kohdistamisen tai katseen ylläpitämisen vaikeutena, tekstin ruuhkautumisena lukiessa, poikkeavina silmänliikkeinä ja kuvan laadun muutoksina. Näönvarainen tavoitteellinen työskentely voi olla erittäin kuormittavaa sekä vaikeuttaa ja hidastaa oppimista.

Arviointiprosessi

Toiminnallisen näön arviointi on oppilaan toiminnalliseen näkötilanteeseen perehtymistä eli sen selvittämistä, miten hän käyttää näköään eri tilanteissa. Arvioinnissa hyödynnetään vanhempien ja lähityöntekijöiden havaintoja sekä silmälääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten lausuntoja. Arviointi voidaan tehdä oppilaalle silloin, kun näkemisestä halutaan lisätietoa, näkemisessä on jotakin pulmaa tai näönvaraisessa toiminnassa on haasteita. Arvioinnilla pyritään saamaan tietoa oppilaan näönvaraisesta toiminnasta, kuten tiedonhankinnasta, sosiaalisista tilanteista, arjen taidoista sekä itsenäisestä liikkumisesta. Näin saadaan kokonaiskuva siitä, missä tilanteissa on haasteita ja mihin tilanteisiin pyritään löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat lapsen itsenäisempää toimintaa. Näitä voivat olla erilaiset vinkit, ohjeet, suositukset ja apuvälineet, joilla pyritään lisäämään oppilaan toimintakykyä elämän eri osa-alueilla.

Arvioinnin tavoite

Arvioinnilla selvitetään oppilaan näkemiseen liittyvää kokonaistilannetta ja mitä vaikutuksia näkemisen haasteilla on arkeen, esim. koulutyöhön. Samalla kartoitetaan, millä osa-alueilla mahdolliset haasteet ovat ja miten ne näyttäytyvät arjen eri tilanteissa ja minkälaisia tukitoimia tarvitaan itsenäiseen toimintaan. Kartoittamisessa hyödynnetään näkemisen nelikenttää:

1. orientaatio ja liikkuminen
2. kommunikaatio ja vuorovaikutus
3. päivittäiset toiminnot
4. tarkka lähityö. (Lea Hyvärinen, Toiminnallisen näön moniulotteisuus ja arviointi 25.1.2012.)

Lisäksi arvioidaan toimintaympäristön ja oppimateriaalin muokkauksen sekä näkemisen apuvälineiden tarve ja syvennetään ymmärrystä näköasioissa sellaisilla oppilailla, joilla ei esimerkiksi silmälääkärin tutkimuksissa löydy mitään selittävää tekijää näönkäytöllisiin vaikeuksiin. Tarkoituksena on saada oppilaalle ja hänen lähipiirilleen lisätietoa näkemisen tuen tarpeista ja korvaavista keinoista. Arvioinnista annetaan palaute kirjallisesti ja suullisesti.

Miten näköä arvioidaan?

Näköä arvioidaan standardoiduilla testeillä ja erilaisilla tehtävillä, harjoituksilla ja peleillä. Testeillä voidaan arvioida näöntarkkuus kauas ja lähelle, kontrastien erotuskyky, värinäkö, häikäistyminen, hämärässä näkeminen (valoadaptaatio) ja stereonäkö. Lisäksi voidaan arvioida näkökenttää, visuaalista hahmottamista, liikkeen näkemistä ja valaistuksen tarvetta eri toimintaympäristöissä. Erilaisilla tehtävillä saadaan tietoa muiden aistien toiminnasta ja niiden mahdollisuudesta korvata näköaistia. Havainnoimalla näönvaraista toimintaa eri tilanteissa, toimintaympäristöissä ja olosuhteissa saadaan laajempi kokonaiskuva näkemisen haasteista. Arviointi voidaan tehdä joko tukijaksolla tai ohjauskäynnillä omassa koulussa. Arviointiprosessi vie aikaa ja se ei välttämättä valmistu yhdellä kerralla.

Arvioinnin jälkeen

Havainnot ja testitulokset kerrotaan oppilaalle ja hänen lähipiirilleen. Heille annetaan toimintaehdotuksia, joita voi hyödyntää arjen eri tilanteissa. Ne voivat liittyä esimerkiksi oppimateriaalin ja oppimisympäristön muokkaukseen ja erilaisten IT-apuvälineiden opastukseen ja käyttöönottoon. Kokonaistilanteesta kirjoitetaan palaute ja tarvittavat apuvälinesuositukset tehdään niitä myöntäville tahoille. Tarvittaessa tehdään suositus valaistusmuutostöiden tarpeesta. Arvioinnin jälkeen jatketaan yhteistyötä oppilaan verkoston kanssa (koti, sairaala, koulu, terapeutit) ja tarvittaessa verkostoon kuuluville osapuolille järjestetään yksilöityä ohjausta.

Oppilaan havainnointi

Seuraavien kysymysten avulla on mahdollista arvioida, onko oppilaalla tarvetta toiminnallisen näön arvioinnille. Mikäli vastaat joihinkin alla esitettyihin kysymyksiin kyllä, niin oppilaasi toiminnallisen näön arviointi voi olla hyödyllistä.

• Vaihteleeko oppilaan näkötilanne ja näönvarainen jaksaminen eri vuorokauden aikoina?
• Onko valaistustasolla vaikutusta näönvaraiseen toimintaan?
• Onko joissakin tilanteissa näönvarainen toiminta haastavaa?

Päivittäiset toiminnot 

• Onko oppilaan haastavaa löytää tarvitsemiaan tuotteita esim. ruokapöydästä?
• Onko oppilaan hankala löytää vaatteitaan koulun naulakosta?

Vuorovaikutustilanteet 

• Onko oppilaalla vaikeutta tunnistaa ihmisiä kauempaa?
• Onko oppilaalla haasteita tunnistaa tuttuja henkilöitä ilman äänivihjettä?
• Onko oppilaalla vaikeuksia tunnistaa ilmeitä ja eleitä?

Liikkuminen ja suunnistautuminen 

• Oppiiko oppilas helposti uusia reittejä, esim. reitti luokasta ruokalaan?
• Onko oppilaalla haasteita arvioida etäisyyksiä ja korkeuseroja portaissa liikkuessa?
• Havaitseeko oppilas ajoissa liikkuvia- tai paikallaan pysyviä kohteita?

Opiskelu 

• Näkeekö oppilas taululle omalta paikaltaan? Entä kauemmaksi, esim. liikuntatunneilla?
• Onko näönvarainen työskentely, kuten lukeminen oppilaalle raskasta?
• Onko lukeminen sujuvaa?
• Onko oppilaalla haasteita pysyä lukiessa oikealla rivillä?
• Tunnistaako oppilas kuvia?
• Jääkö oppilaalta systemaattisesti joku kohta havainnoimatta esim. tehtäviä tehdessään?

LISÄTIETOA JA KIRJALLISUUTTA

Hyvärinen, L. Toiminnallisen näön moniulotteisuus ja arviointi. Luento 25.1.2012.

Lahtinen, L., Möller, M., Puolanen, P. & Karvonen, M. (2021). Kun lapsella on CP-vamma. Näkemisen tukeminen arjessa. https://cp-liitto.fi/wp-content/uploads/2021/06/Kun-lapsella-on-cp-vamma.pdf. Suomen CP-liitto.

Takala, M. & Kontu, E. (2006). Näkökulmia näkövammaisten opetukseen. Opetus 2000. PS-kustannus.