Peter on muuttanut vanhempiensa kanssa Suomeen kaksi vuotta sitten. Valmistavan luokan jälkeen Peter siirtyi opiskelemaan oman ikäluokkansa kanssa viidennelle luokalle, johon kuuluu myös naapurista löytynyt Onni–kaveri. Peter opiskelee oman luokkansa kanssa taito- ja taideaineita. Suomen kielen taito on Peterillä vasta kehittymässä, joten hän tarvitsee tavanomaista enemmän aikaa reaaliaineiden ja matematiikan opiskeluun. Keväällä lukuvuoden päättyessä Peterillä on vielä opiskeltavaa viidennen luokan historiassa ja matematiikassa. Näissä aineissa Peter opiskeleekin vuosiluokkiin sitomattomasti. Hän siirtyy luokkakavereiden kanssa kuudennelle luokalle ja jatkaa syksyllä edelliseltä vuodelta kesken jääneitä opintoja.
VSOP eli vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
VSOP eli vuosiluokkiin sitomaton opetus voi tukea oppilaan oppimista ja koulupolun etenemistä kaikilla tuen portailla. VSOP:n käyttäminen ei sen sijaan ole tarkoituksenmukaista toiminta-alueittaisessa opetuksessa. Nimensä mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomassa opiskelussa edetään omaan, henkilökohtaiseen tahtiin vuosiluokkiin sidotun opinto-ohjelman sijaan.
VSOP voi olla ryhmän tai koko koulun toimintamalli. Usein VSOP on kuitenkin käytössä sellaisilla yksittäisillä oppilailla, joilla katsotaan olevan väliaikainen este tai hidaste oppimisessa ja opiskelussa. VSOP:ta voidaan käyttää myös silloin, kun on syytä nopeuttaa etenemistä koulupolulla. Oppilaalla saattaa esimerkiksi olla jo valmiina vuosiluokalle tarvittavia tietoja ja taitoja.
Oppilas siirtyy opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattomasti, mutta varsinainen VSOP –opiskelu voi koskea vain osaa oppiaineista. Oppiaineet, jotka opiskellaan vuosiluokkiin sitomattomasti, tulee määritellä yhteisessä suunnittelupalaverissa huoltajia ja oppilasta kuunnellen. Oppiaineiden tavoitteet perustuvat oppilaalla käytössä olevaan opetussuunnitelmaan, useimmiten yleisopetuksen mukaiseen opetussuunnitelmaan. Vain yksilöllistetyissä oppiaineissa tavoitteet ovat jokaisella henkilökohtaiset. Opiskeltava tuntimäärä noudattelee opetuksenjärjestäjän määrittelemää tuntijakoa, jos erityisten opetusjärjestelyjen (PoL18§) turvin muuta ei ole päätetty.
Siirryttäessä VSOP-opiskeluun on ensimmäiseksi tutkittava paikallista opetussuunnitelmaa. Jos paikallisessa opetussuunnitelmassa on mainittu VSOP-opiskelu yhtenä mahdollisuutena edetä koulupolulla, toimitaan koulutuksenjärjestäjän määrittelemällä tavalla. Erityiset opetusjärjestelyt -päätöksellä (PoL§18) VSOP voidaan ottaa käyttöön niissä tilanteissa, joissa paikallisessa opetussuunnitelmassa ei ole mainintaa VSOP:sta.
VSOP:n askelmat
Ennen opiskelun aloittamista tulee VSOP-opiskelusta keskustella oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltajalle, kuten usein koulunväellekin, VSOP on melko tuntematon tapa opiskella. Yleensä VSOP-opiskelun katsotaan olevan ennemmin mahdollisuus kuin uhka; mahdollistaahan se opiskelun tuttujen luokkakavereiden kanssa silloinkin, kun oma opiskelu etenee erilaiseen tahtiin. Oppilaita yleensä motivoi tieto siitä, että kaikki pienetkin opintokokonaisuudet kartuttavat opintoja nollaantumatta lukuvuosittain. Oppilas siirtyykin vuosittain seuraavalle vuosiluokalle ja opiskelee yhdeksännellä luokalla niin kauan, että saa päättö- tai erotodistuksen.
Elisa on 9. luokkalainen, jonka yläkouluaika on ollut varsin rikkonainen. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja ahdistusoireet ovat vaikeuttaneet koulunkäyntiä. 8. luokan syksyllä poissaolopäiviä alkoi olla enemmän kuin koulupäiviä. Elisa sai kuitenkin opiskeltua 8. luokan kemian, maantiedon ja terveystiedon opinnot. Kevätlukukaudella Elisa ei pystynyt käymään lainkaan koulussa ja opiskelu erityisten opetusjärjestelyjen turvin kotoa käsin oli vähäistä sekin. Elisa siirtyi VSOP-opiskeluun 8. luokan keväällä. Seuraavana syksynä opinnot jatkuivat siitä, mihin ne olivat edellisenä vuonna jääneet. Keväällä valmiiksi saadut oppiaineet ja opintokokonaisuudet eivät nollaantuneet.
Oppilaan opinnot koostuvat opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuuksia voidaan yhdistellä aineiden välillä, joten projektityyppinen opiskelu soveltuu hyvin VSOP-opiskeluun. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa olemme työstäneet opetussuunnitelmaamme siten, että jokaisen vuosiluokan kaikki oppiaineet on jaettu sisältöalueittain opintokokonaisuuksiksi. Jokaiseen opintokokonaisuuteen on merkitty opiskelua ohjaava tuntimäärä ja arvioitavat tavoitteet. Olennaista kuitenkin on, että oppiaineiden kokonaistuntimäärät noudattelevat opetuksenjärjestäjän tuntijakoa.
Opintokokonaisuuksiin kannattaa merkitä myös oppiaineen ydinsisällöt, jolloin tehtyä työtä voi hyödyntää myös muissa opetuksen joustoissa, kuten erityisissä painoalueissa. Opettajan lisäksi oppilaan ja huoltajien on pystyttävä seuraamaan opiskelun edistymistä. Oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, jossa määritellään opiskeltavat opintokokonaisuudet eri oppiaineissa, niiden suorittamisjärjestys, tavoitteet sekä opiskelu- ja arviointitavat. Opinto-ohjelma voidaan sisällyttää pedagogisiin asiakirjoihin tai liittää HOJKSin tai oppimissuunnitelman liitteeksi.
Käytännön toteutuksen mahdollisuuksia
- VSOP-aineita on muutamia: Oppilas opiskelee pääsääntöisesti oman luokkansa mukana ja laaja-alainen erityisopettaja ohjaa VSOP-aineita eteenpäin.
- VSOP-aineita runsaasti ja koulunkäynti vaatii muutakin vahvaa tukea: Oppilas opiskelee erityisluokassa tai pienryhmätyyppisesti erityisluokanopettajan tai laaja-alaisen erityisopettajan ohjauksessa.
- VSOP-aineita runsaasti, koulunkäynnin tukemiseen ei muuta tarvetta: Oppilas voi opiskella sekä alemman, että oman ikäluokkansa mukana, räätälöity lukujärjestys.
Toteutus tulee miettiä aina yksilöllisesti, oppilaan kokonaistilanne ja tuen tarpeet huomioiden.
Arvioinnin kiemuroita
VSOP-opiskelussa toteutettava formatiivinen ja summatiivinen arviointi ei eroa vuosiluokkiin sidotusti opiskelevan arvioinnista. Jokainen oppilas on oikeutettu ohjaavaan ja kannustavaan arviointiin ja palautteeseen oppimisprosessinsa aikana. Summatiivisessa arvioinnissa tulee huomioida oppimiskokonaisuuksiin liittyvät tavoitteet. Eri oppiaineista koostuva oppimiskokonaisuus arvioidaan oppiaineittain samoin periaattein kuin monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.
Oppilaiden kanssa tulee keskustella ja neuvotella oppimiskokonaisuuksiin liittyvistä tavoitteista ja arvioinnista. Monipuolinen arviointi mahdollistaa osaamisen näyttämisen ja oppimisprosessin ohjaamisen eri tavoin. Opettajan tehtävänä etsiä keinoja, joilla oppilas voi näyttää osaamisensa.
Oppilaat, jotka opiskelevat vuosiluokkiin sitomattomasti, tarvitsevat usein tukea opiskeluun ja koulunkäyntiinsä monin eri tavoin. Väli- ja lukuvuosiarvioinnissa noudatetaan paikallisen koulutuksenjärjestäjän linjauksia. Lukuvuositodistukseen merkitään arviointi valmiista oppiaineista ja opintokokonaisuuksista.
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu tuo monelle oppilaalle toivoa tilanteessa, jolloin elämä tuntuu kurjalta ja vaatii tavanomaista enemmän voimia ja pinnistelyä. Kuten tutkimuksista tiedämme, koulu ja sen arki ovat tärkeitä hyvinvoinnin osa-alueita lapsen ja nuoren elämässä. VSOP:n ja muiden tukitoimien avulla voidaan koulupolulla huomioida erilaiset elämäntilanteet joustavasti. ”Hidastetaan askelia silloin kun sen aika on ja juostaan, kun jalat taas kantavat.”
Lähteet:
Palmu, I. 2020. (toim.) Takaisin kouluun. Valteri.
Video Vuosiluokkiin sitomattomasta opiskelusta: https://vip-verkosto.fi/vip-tietoiskut/ VSOP Valterissa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/832740/perusopetus/tekstikappale/832698
