Näkövammainen oppilas havainnoi ja kerää tietoa ympäristöstä eri aistien avulla. Tiedon perusteella hän rakentaa mielikuvan paikasta tai reitistä, maamerkeistä ja vaaratekijöistä.
Näkö
Näkövammainen oppilas havaitsee itselleen tärkeitä kohteita ja maamerkkejä, kun ne erottuvat selkeästi ympäristöstä (esim. kyltit, opasteet, ovet, rakennukset, luonnon muodostelmat). Hyvät kontrastit ja värit sekä oppilaalle sopiva valaistus tukevat turvallista ja itsenäistä liikkumista.
Kuulo
Erilaiset äänet ja kaiut antavat tietoa ympäristöstä, ja oppilas voi niiden avulla hahmottaa sijaintinsa. Eri paikoissa kaikuu eri tavoilla. Myös pintamateriaalit (mm. lattiat ja kulkuväylät) voivat kuulostaa erilaisilta. Oppilas voi käyttää liikkumisen apuna myös samassa paikassa toistuvia ääniä (esim. liikennevalot ja äänimajakat).
Tunto
Tuntoaisti antaa paljon tietoa ympäristöstä. Valkoisella kepillä tai kädellä voi tutkia ja tunnustella erilaisia pintoja. Myös jalat tuntevat materiaalin muutoksia. Maamerkiksi voidaan valita jokin kohta, jossa pinta muuttuu toiseksi (esim. asvaltista soraan).
Liikkuessaan oppilas hyödyntää myös mm. maan kaltevuuseroja (mäet), ilmavirtaa (oviaukot) ja lämpötilan muutoksia.
Haju
Tietyssä paikassa tunnistettava haju auttaa suunnistautumisessa (esim. keittiö, puutyöluokka). Ulkona myös pensaiden ja kasvien tuoksua voi hyödyntää liikkumisessa.
