Koulu on lapselle ja nuorelle erittäin tärkeä kasvuympäristö niin oppimisen, hyvinvoinnin kuin sosiaalisen kehityksenkin kannalta. Koulupoissaolot ovat kuitenkin lisääntyneet ja pitkittyneet. Ilmiön laajuuteen herättiin Suomessa koronan jälkeen, kun pandemian aikana lisääntyneet poissaolot eivät lähteneetkään laskuun. Koulu kunnossa -hankkeessa tehdyn arvion mukaan menetämme Suomessa vuosittain jopa 50 000 kouluvuotta poissaolojen vuoksi.
Viimeisimmässä koulupoissaoloja koskeneessa Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkimuksessa selvitettiin poissaolojen yhteyttä peruskoululaisten hyvinvointiin, motivaatioon ja koulumenestykseen. Tutkimuksen mukaan poissaolot voivat ennustaa opintojen keskeytymistä ja psyykkistä pahoinvointia. Haasteet kouluun lähtemisessä ja siellä olemisessa saattavat siis vaikuttaa oppilaan elämään pitkällekin tulevaisuuteen, ja lisäksi ne kuormittavat perhettä ja koulua.
Koulun positiivinen toimintakulttuuri on avaintekijä kouluun kiinnittymisessä. Positiivisessa toimintakulttuurissa keskiössä on lämmin vuorovaikutus, kunnioittava kohtaaminen ja yhteisöllisyys. Edellä mainitun tutkimuksenkin mukaan on tärkeää, että koulun aikuiset ovat aidosti kiinnostuneita lasten ja nuorten arjesta. Pieni ele, vaikkapa kuulumisten kysyminen tai kannustavien tuntimerkintöjen antaminen, voi lisätä kouluun kuulumisen tunnetta. Hyvinvoivassa koulussa jokainen oppilas onnistuu ja oppii uutta, tuntee kuuluvansa porukkaan, kokee osallisuutta ja voi vaikuttaa oppimiseensa.
Viimevuotisen perusopetuksen lainsäädännön uudistuksen ja opetussuunnitelman päivityksen tavoitteena on tukea oppilaiden läsnäoloa ja kiinnittymistä kouluun sekä vähentää poissaoloja. Opetussuunnitelmien paikallisia täsmennyksiä on tehty siitä, miten poissaoloja suunnitelmallisesti seurataan, miten niihin puututaan, mitkä ovat ennaltaehkäiseviä toimia ja miten poissaolevia oppilaita kiinnitetään pienin askelin takaisin kouluun. Monissa kouluissa onkin jo saatu rohkaisevia tuloksia poissaolojen vähentämisessä.
Olemme tehneet Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa yli kymmenen vuoden ajan valtakunnallisesti töitä oppilaiden kanssa, joiden koulunkäynti ja oppiminen on vaarantunut poissaolojen vuoksi. Olemme kokeilleet erilaisia toimintatapoja ja julkaisseet materiaalia aiheesta. Työssämme olemme huomanneet lämpimän vuorovaikutuksen, kohtaamisen ja toivon uskomattoman voiman. Uskomme, että koulujen hyvinvointityöllä voimme oikeasti ennaltaehkäistä poissaoloja.
Toisaalta näemme myös paljon tilanteita, joissa haasteet ovat pitkittyneet sekä päällekkäistyneet ja huoli koulunkäynnin keskeytymisestä on todellinen. Näihin tilanteisiin tarvitsemme toimivampaa monialaista yhteistyötä ja uusia, rohkeitakin toimintatapoja. Pitkittyneissä poissaoloissa uudelleen kouluun kiinnittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi tehtävien tekemistä muualla kuin kouluympäristössä, opiskeluajankohdan tai -paikan joustoa, koulukuraattorin tiiviitä tapaamisia tai yksilöllistä pedagogista tukea. Vahvoissakin tukitoimissa tavoitteena on palaaminen mahdollisimman normaaliin koulunkäyntiin. Tavoitteeseen pääseminen ei tapahdu hetkessä vaan se vaatii aikaa, joustamista ja yhteistyötä, toivoa kuitenkin on aina.
Mikäli tarvitsette osaamisen vahvistamista, tukea tai näkökulmia kouluun kiinnittymisen ja ongelmallisten poissaolojen teemoista, teemme mielellämme yhteistyötä kanssanne. Lue lisää palveluistamme täältä.
Lataa täältä maksuton oppaamme koululäsnäolon tueksi ja poissaolojen vähentämiseksi.
Tutustu myös koulunkäyntikyvyn arviointiseulaan, joka on matalan kynnyksen maksuton työkalu avuksi tilanteisiin, joissa on huoli oppilaan koulunkäynnistä.
