Koulunkäynnin ohjaaja on tsemppari, neuvonantaja ja tukipilari monelle

Mediassa on käyty paljon keskustelua koulunkäynnin ohjaajan roolista ja ohjaajan työn merkityksestä nyt, kun oppilaat ovat siirtyneet etäopetukseen. Haastattelimme Valterin koulunkäynnin ohjaajia Jenna Holopaista ja Sanna Romoa heidän työstään. Mitä se yleensä ottaen pitää sisällään ja miten työ on muuttunut nyt, kun oppilaat opiskelevat etänä.

Monelle tuntuu olevan epäselvää, että mitä kaikkea koulunkäynnin ohjaaja tekee. Ammattinet määrittelee ohjaajalle useita eri tehtäviä. Ydintehtäväksi se nostaa ”oppilaan auttamisen ja tukemisen tehtävissä, joista tämä ei kehitysvaiheensa, vammansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse”. Sen lisäksi siihen kuuluu paljon muuta.

– Valterissa ohjaaja on osa moniammatillista tiimiä ja jokaisella ohjaajalla yksikössämme on 1 – 3 hänelle nimettyä oppilasta, kenen asioihin hän perehtyy perusteellisemmin. Opettajan työparina hän vastaa HOJKS tavoitteiden suuntaisesta työskentelystä moniammatillisessa tiimissä, toteaa Jenna Holopainen.

– Tietyn oppilaan omaohjaajana työskennellessään ohjaajan tehtävänä on perehdyttää oppilas perheineen oppilastuen palveluihin. Hän suunnittelee, toteuttaa ja arvioi oppilaan hoitoa, tuen tarvetta ja ohjausta koulupäivän arjessa, listaa Holopainen.

Edellä mainitun lisäksi ohjaajan päivittäisiin toimiin sisältyy usein oppilaan kuntouttamista esimerkiksi fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai puheterapeutin ohjeiden mukaan. Valterissa kuntouttaminen koulupäivän aikana on keskeistä.

– Kuntoutuksen tukeminen oppilaalle kotiin pysyy edelleen tärkeänä työnkuvana poikkeustilanteesta huolimatta. Tässä kohtaa yhteistyömme kuntoutuksen kanssa on ollut tärkeää, kun yhdessä olemme miettineet keinoja jatkaa kuntoutusta kotona. Fyysinen harjoittelu toimintakyvyn tukemiseksi tapahtuu oppilaan kanssa yhdessä videoyhteyden kautta. Yhdessä tekeminen on ollut tärkeää oppilaille, toteaa Holopainen.

Tuttu ja turvallinen ihminen sekä säännöllinen päivärytmi rauhoittaa

Ohjaaja on usein se luotettava, tuttu ja turvallinen aikuinen, kenen kanssa oppilas tekee läheisesti töitä koulussa. Poikkeustilanteessa tällaisen aikuisen rinnalla pysyminen rauhoittaa oppilaan mieltä.

Etäohjauksessa tiivis yhteys pyritään säilyttämään samanaikaisesti, kun ohjaajan toimintaympäristö laajentuu koulusta kotiin.

– Työntekoni ei ole ainoastaan tässä poikkeustilanteessa rajoittunut koulunkäynnin tukemiseen, vaan myös oppilaan arjessa jaksamiseen kotona. Oppilaat saattavat tuoda monia asioita ohjaajan tietoisuuteen, joita pyrimme yhdessä käsittelemään ja ratkaisemaan. Ohjaajana pyrin arvioimaan tilanteita herkästi ja ohjaamaan oppilaita tarvittaessa opiskelijahuollon piiriin, pohtii Jenna Holopainen.

Myös tutun viikko-ohjelman noudattamisella on oppilaille nyt entistä enemmän merkitystä.

– Arjen struktuuri on pyritty oppilaiden näkökulmasta pitämään niin muuttumattomana kuin mahdollista. Kokoonnumme edelleen joka maanantaiaamu kaikkien ryhmän lasten ja aikuisten kesken juttelemaan viikonloppukuulumiset videoyhteyden välityksellä. Videoyhteyksin aloitetaan kouluviikon muutkin aamut, yhdessä päivän ohjelma läpi käyden, avaa ohjaaja Sanna Romo.

Oppilaat ovat motivoituneita ja ottaneet lisää vastuuta

Vaikka koronakriisin aiheuttama tilanne ei ole toivottava, niin se on tuonut esille niin oppilaissa kuin myös tekemisen tavoissa uusia, myönteisiä puolia. Tilanteeseen sopeutumisessa on auttanut varmasti se, että oppilaiden kanssa on jo aiemmin harjoiteltu verkossa työskentelyn taitoja.

– Ensimmäinen tärkeä havainto on ollut huomata, kuinka hyvin oppilaat ovat sopeutuneet tähän tilanteeseen ja minkälaisia positiivisia vaikutuksia tällä kuhunkin yksilöön on ollut. Korviini on lähinnä kantautunut vain muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta, missä oppilas olisi kokenut olevansa mieluummin lähiopetuksessa, kuin kotona. Tämä on ollut havaintona tärkeä, koska oppilaiden korkeampaa motivaation tasoa on hyvä valjastaa positiivisilla asioilla ja saada myös oppilaalle itselleen enemmän onnistumisen kokemuksia, linjaa Holopainen.

Toisaalta uusi tilanne vaatii myös ohjaajilta heittäytymistä ja rohkeutta kokeilla uusia tapoja.

– Etäopetuksen toteuttamiseen tarvittava tekniikka on vaatinut nopeaa haltuunottoa. On kyettävä etäohjaamaan oppilasta laitteiden ja sovellusten käyttöönotossa sekä mahdollisten teknisten haasteiden ratkaisemisessa, summaa Romo.

– Ennen fyysisesti hyvin aktiivinen työ on käytännössä muuttunut täysin päätetyöskentelyksi. Fyysisten ominaisuuksien sijaan puhujan lahjat ohjaamisessa ovat olleet kovassa käytössä. Näiden viikkojen aikana on joutunut rakentamaan monenlaisia keinoja oppilaiden motivoimiseksi erilaisiin tehtäviin, toisinaan tsemppaamme oppilasta henkisellä puolella, kun tilanne alkaa tuntumaan hetkellisesti hankalalle. Kuitenkin valtaosin etäopiskelu on sujunut hienosti ja oppilaat ovat olleet hämmentävän motivoituneita koulunkäyntiin tässä tilanteessa ja ottaneet hienosti lisää vastuuta, kiittelee Holopainen.

Ohjaajan ja opettajan yhteistyö uudelle tasolle

Ohjaaja ja opettaja ovat tiivis työpari, sillä ohjaajan tehtäviin voi kuulua yhdessä opettajan kanssa mm. oppilaan opetuksen ja koulutyön suunnittelua sekä opetustilanteiden ja opetusmateriaalin valmistelua. Etäopetukseen siirtymisen myötä on huomattu yhteistyön tiivistyneen entisestään.

– Yhteistyö on lisääntynyt hurjasti. Pidämme entistä aktiivisemmin puolin ja toisin yhteyttä, suunnittelemme ja pohdimme tulevia päiviä yhdessä. Lisäksi ehkä henkinen yhteisöllisyys on lisääntynyt ja myös työssäjaksamisen tukeminen ja päivien, viikkojen purkaminen on tullut entistä tiiviimmäksi osaksi viikoittaista arkeamme, sanoo Holopainen tyytyväisenä.

– Osa meistä on löytänyt jopa uudenlaista iloa arkeen. Itselleni tämä on ollut uutta ja jännittävää ja olen nauttinut suuresti uudenlaisesta työtavastani. Työtä tehdessämme näemme tämän tyyppisen koulunkäynnin vahvuuksia ja mahdollisesti ehkä tulevaisuudessa voimme hyödyntää tätäkin muotoa positiivisella tavalla.

Sanna ja Jenna kokosivat omasta mielestään parhaat ideat, toimintatavat ja välineet onnistuneeseen etäohjausviikkoon.

• Ohjaaja-opettaja -suunnitelmat. Ohjaaja-opettaja -yhteistyötä helpottavat Google Classroomiin jaetut päivä / viikkokohtaiset suunnitelmat sekä Google Docs -sovellukseen jatkuvasti päivitettävä oppilaiden eteneminen eri oppiaineissa. Tämä helpottaa opetustyön saumatonta jatkamista esimerkiksi mahdollisissa poissaolotapauksissa.
• Yksinkertaistettu toimintaympäristö oppilaille. Päivän koulutöiden tulisi olla mielellään yhdestä paikasta saatavilla, selkeillä ohjeilla. Oppilaat ovat hyötyneet täsmäohjeista, missä yhdelle blanketille luetellaan päivän koulutyöt ja käytetään tukikuvia apuna.
• Myös muita kuin verkkoympäristötehtäviä. Koulunkäynnin ei tulisi painottua pelkästään verkkoympäristöön, vaan koulupäivän aikana oppilaalla tulisi olla myös muita kouluun liittyviä tehtäviä, mitkä eivät ole tietokoneeseen sidonnaisia. Tämäkin toive on tullut aika alussa jo suoraan oppilailta, jotka ovat toivoneet, että ”ruutuaikaa” olisi vähemmän.
• Yhteydenpito oppilaisiin päivittäin. Näin oppilaalle itselleen tulee turvallisempi olo siitä, että on joku aikuinen, jonka kanssa voi jutella. Oli se sitten kouluun tai muuhun asiaan liittyvää. Oppilasta ei tulisi jättää oppimisen kanssa yksin ja avun pitäisi olla nopeasti ja helposti oppilaan saatavilla.
• Koulutöinä arjen askareet ja koulutyöt, joissa hyödynnetään monenlaisia oppiaineita (projektityöt). Esimerkiksi ulkoilu ja valokuvaus yhdistettynä on ollut joidenkin oppilaiden mieleen.
• Lasten uutiset / HS. Oppilaamme ovat nauttineet edelleen etänäkin pidetyistä Lasten Uutiset –hetkistä. Katsomme yhdessä uutispläjäyksen, jonka jälkeen keskustelemme ajatuksia herättäneistä uutisaiheista.
• Kahoot!-tietovisat. Perinteeksi muodostuneet perjantaiset pelituntimme ovat jatkuneet etänä, yhteinen tekeminen on ollut lapsille mieleistä. Etäyhteyksien välityksellä on pelattu mm. Kahoot! -tietovisailua.
• Alakoulun aarreaitta (FB-ryhmä). Itse seuraan melko aktiivisesti mm. somessa erilaisia kasvatus- ja opetusalan toimijoille suunnattuja ryhmiä ja keskustelufoorumeja. Näissä jaetaan paljon ideoita, vinkkejä ja onnistumisen kokemuksia ammattilaisilta ympäri Suomea, sekä käydään ajankohtaista ammatillista keskustelua.

Poikkeuksellisesti julkaisemme Blogi-osiossamme Tukea etänä -artikkelisarjan. Nostamme siinä eri alojen ammattilaisten silmin esille oppimisen tukea ja sen järjestämistä mm. etänä koronakriisin aikana. Tavoitteena on tuoda esille hyväksi havaittuja tapoja, onnistumisen kokemuksia ihmisen kokoisesta näkökulmasta. Lue sarjan edellinen osa: Kuntouttajat suunnittelivat viikkokalenterin etäopetuksen tueksi.