Taloustutkimus selvitti vuoden vaihteessa suomalaisten kuntien opetus- ja sivistysalan päättäjien ja toimijoiden sekä sairaanhoitopiirien valtakunnallista näkemystä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Sekä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen puolella vastaajat (64 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista) näkivät tuen tarpeen kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana.
Varhaiskasvatuksen parissa toimivista 68 prosenttia sanoi, että oppilaiden tuen tarve on kasvamassa, loput kokevat, että se pysyy ennallaan. Varhaiskasvatuksessa tuen tarpeen kasvu nähdään erityisen voimakkaasti sairaanhoitopiireissä toimivien arvioimana.
Perusopetuksen parissa toimivista vastaajista 72 prosenttia sanoi, että tuen tarve on kasvamassa alakouluissa ja 69 prosenttia koki tuen tarpeen olevan kasvussa myös yläkouluissa. Myös sairaanhoitopiireissä otettiin kantaa erityisesti yläkouluissa tapahtuvaan tuen tarpeen kasvuun.
– Lasten ja nuorten parissa työtä tekevien yleisin näkemys on, että lapsille ja nuorille suunnattujen oppimisen tukipalvelujen tarve kasvaa lähitulevaisuudessa. Käytännössä kukaan ei sano, että näiden palvelujen tarve olisi vähenemässä. Tämäntyyppinen tulos saattaa kertoa siitä, että joko oppimisen ongelmien määrä on lisääntymässä tai ongelmat ovat entistä monimutkaisempia, kyselystä vastannut Taloustutkimuksen Senior Insight Manager Timo Myllymäki sanoo.
Taloustutkimuksen asiantuntijatutkimuksen toimeksiantajana oli Opetushallituksen alaisuudessa toimiva Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri. Kuntien näkökulmaa tuen tarpeen nykytilasta ja tulevaisuudesta, sekä niihin liittyvistä palveluista kysyttiin ilman että vastaaja tiesi tutkimuksen tilaajan. Myöhemmin tutkimuksessa kysyttiin myös tilaajaan, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteriin, liittyviä mielikuvia.
Kuntien palvelutarpeet kolmiportaisen tuen oppimisen tukipalveluissa
Tutkimuksessa selvitettiin kuntien palvelutarpeita lasten ja nuorten yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppimisen tukipalveluissa. Keskimäärin tarkasteltuna noin 40 prosenttia vastaajista kertoo, että lasten ja nuorten oppimisen tukipalvelut, joko yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeisiin, tuotetaan kunnassa itse, 40 prosenttia kertoo, että ne tuotetaan osittain itse. Vajaa puolet sairaanhoitopiirien vastaajista kertoo, että näitä palveluita hankitaan.
Perusopetuslaissa on säädetty, että jokaisen kunnan tulee järjestää lasten ja nuorten oppimisen tukipalveluja oppilaalle tehdyn opetussuunnitelman mukaisesti. Kunta voi tuottaa kyseiset palvelut itse tai hankkia muualta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös kuntien omia palveluita täydentäviä palvelutarpeita lähitulevaisuudessa luettelemalla vastaajille erilaisia vaihtoehtoja. Yli 90 prosenttia vastaajista kokivat kunnissaan tarvitsevansa seuraavan viiden vuoden aikana asiantuntemusta lisääviä palveluita kuten koulutuksia (97 %) sekä kuntoutus- ja terapiapalveluita (91 %).
– Vaikuttaa siltä, että kuntien sisällä ei kovin tarkkaan tiedetä eri ikäisten lasten tilanteesta kolmiportaisen tuen tarpeisiin liittyvien palvelujen suhteen. Tätä kannattaa pysähtyä ajattelemaan. Voiko tämä johtaa siihen, että lapsen kasvaessa nuoreksi tieto siitä millaista oppimisen tukea hän on aiemmin saanut, ei kuljekaan hänen mukanaan, Taloustutkimuksen Senior Insight Manager Timo Myllymäki tulkitsee tuloksia.
– Myös erityisopetuksen kentällä hallintorajat ylittävälle yhteistyölle on entistä vahvempaa tarvetta. Monialaista yhteistyötä opetuksen, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken tulisi rakentaa vahvemmaksi kaikkialla, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin johtava rehtori Anne Vierelä kommentoi tuloksia nyky-yhteiskuntaan peilaten.
Palveluntarjoajien tunnettuus
Tutkimuksen tilanneen Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tunnettuus vastaajien keskuudessa oli erittäin vahva. Palveluntarjoajista spontaanisti tunnetuimmat olivat Valteri (36 %), hyvinvointikuntayhtymän palvelut / sote-alueet (23 %) ja kolmanneksi useimmin mainittuna Coronaria (14 %).
Valterin autettu tunnettuus oli kokonaisuudessaan 97 prosenttia, joista 44 prosenttia kertoi vastaushetkellä käyttävänsä Valterin palveluja ja 22 prosenttia oli käyttänyt niitä joskus aiemmin. Vain kolme prosenttia vastaajista ei ollut koskaan kuullut Valterista.
Vastaajien keskuudessa käytetyimmät Valterin palvelut ovat julkaisut ja materiaalit (84 %), ohjauskäynnit (77 %) ja koulutukset (72 %), kun taas aiemmin on käytetty useimmin julkaisuja ja materiaaleja (86 %), koulutuksia (81 %) ja ohjauskäyntejä (62 %). Heidän arvioimana, jotka eivät Valterin palveluja käytä, tulevaisuudessa kysyntä kohdistuu useimmin: koulutuksiin (97 %), julkaisuihin ja materiaaleihin (93 %) sekä Valterin sivustoon: toimintakykyarvio.fi (85 %).
– Kuntiin ja lähikouluihin tekemiemme ohjauskäyntien tarve on nousussa kunnissa. Tämä näkyy myös tutkimustuloksissa, jossa ohjauskäynnit ovat nousseet kysytyimmäksi palvelukseksemme. Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä on havaittu koronapandemian nostaneen lasten ja nuorten tuen tarpeita entisestään, siksi myös ministeriö on tehnyt linjauksia, joilla on laskeva vaikutus muun muassa ohjauskäyntien kunnilta perittäviin kustannuksiin. Tämä on tärkeää yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden osalta, sillä ”varhain on parhain” mitä tulee lasten ja nuorten tuen tarpeisiin, Vierelä toteaa ja toivoo, että yhä useammin päästäisi mukaan yhteistyöhön jo varhaiskasvatusvaiheessa.
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva erityisopetuksen asiantuntijaorganisaatio, joka auttaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen oppilaita erilaisissa tuen tarpeen asioissa sekä heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Valteri tarjoaa palveluitaan ympäri Suomen kunnille ja lähikouluille.
Taloustutkimuksen tutkimukseen vastanneet ja Valterin toimintaa entuudestaan tunteneet ovat arvioineet useimmissa väittämissä Valteria arvioilla 5 tai 4 ja näin ollen kokonaisnäkemys Valterista on vastauksien keskiarvon mukaan 4,13.
Vastaajien mielestä Valteri on ennen kaikkea luotettava toimija, henkilöstö on asiantuntevaa ja toiminta on lapsilähtöistä. Lisäksi tuloksien perusteella voidaan sanoa, että palvelut ovat laadukkaita, toiminta on tutkimusperustaista, tarjoaa monipuolisia palveluja, Valteri on tunnettu sekä Valteri vahvistaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lähinnä palvelujen hintataso suhteessa palvelun laatuun herättää kysymyksiä. Noin kolmasosa ei osaa ottaa siihen myöskään kantaa.
– Kunnissa näkemys Valterista on myönteisempi kuin sairaanhoitopiirien edustajien parissa, mutta tässä täytyy huomata, että myös sairaanhoitopiireissä Valterin toimintaa arvioidaan hyvin myönteiseen sävyyn. Eri toimialoilla toimivien vastaukset ja arviot ovat myös keskenään samansuuntaisia. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toimivat arvioivat Valteria hieman myönteisemmin kuin muut, Myllymäki avaa tuloksia ja jatkaa.
– Kuten tavallista imagoon ja brändiin liittyvissä asioissa, mitä tiiviimpi suhde Valteriin on, sitä myönteisemmin sitä arvioidaan. Vastaajan edustaman kunnan tai kaupungin koko näyttää vaikuttavan arvioihin siten, että pienemmillä paikkakunnilla Valteria arvioidaan myönteisimmin.
Valterin bränditutkimuksen taustatiedot
Taloustutkimuksen tekemä tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina kuntapäättäjille ja sairaanhoitopiireille. Vastaajia oli yhteensä n=170. Puhelinhaastattelu tehtiin 29.11.2021-14.1.2022 välisenä aikana.
Vastaajista 85 prosenttia toimii kunnissa tai kaupungeissa, 15 prosenttia sairaanhoitopiireissä / hyvinvointialueella.
Vastaajilta kysyttiin mitä toimialoja he edustavat ja suurin osa vastaajajoukosta mainitsi toimivansa esi- ja perusopetuksen parissa (75 %), myös varhaiskasvatuksen parissa toimivia on iso joukko (45 %). Kuten huomataan, vastaajilla on kunnissa useita rooleja (osuudet ylittävät 100 prosenttia). Pienempi osa vastaajista toimii terveydenhuollossa tai sosiaalitoimessa (5 %).
Päällekkäiset roolit näkyvät myös siinä, että tässä kohtaa joka viides vastaaja (20 %) mainitsee toimivansa sairaanhoitopiireissä / hyvinvointialueella, kun yhteystietojen perusteella luokiteltuna osuus oli 15 prosenttia.
