Lempäälän kunnassa kasvun ja oppimisen tuki on osa varhaiskasvatusta. Kolmiportaisen tuen malli otettiin kunnassa käyttöön 1.8.2018. Kunnan varhaiskasvatuksen visiona onkin ”auttaa jokaista lasta kiipeämään omalle vuorelleen, niin korkealle kuin mahdollista, yhteistyössä häntä ympäröivien turvallisten aikuisten kanssa.”
Yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen Lempäälän varhaiskasvatuksessa kaikille lapsille tarjotaan tukea ja osallistumisen mahdollisuus lapsen tarpeiden mukaisesti. Tuki nähdään jatkuvana prosessina, jossa tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmaantuessa. Tuki suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja sitä arvioidaan koko varhaiskasvatuksen ajan. Lempäälän kunnan kolmiportaisen tuen malli noudattelee perusopetuslain mallia ja lapsi siirtyy samoilla joustavilla tuen portailla varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.
Miten kolmiportainen tuki näkyy varhaiskasvatuksen arjessa Lempäälässä?
Kolmiportaisen tuen myötä lapsen tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Tuki annetaan ensisijaisesti lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä. Tuen tarpeidensa mukaisesti lapsella tulee olla oikeus myös saada varhaiskasvatusta ja tukea pienryhmässä tai erityisryhmässä. Lapsiryhmää muodostettaessa huomioidaan tukea tarvitsevien lasten etu, tuen tarve ja taso sekä se, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan ryhmässä saavuttaa.
Lempäälässä tuen linjauksia on työstetty moniammatillisessa kasvun tuen tiimissä. Tuen perustaksi on haluttu luoda turvallinen, arvostava ja yhteisöllisyyttä korostava oppimisympäristö, jossa lasten osallisuus ja toimijuus rakentuu lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurilla pyritään vahvistamaan ja edistämään kaikkien lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista. Tukea tarjotaan inkluusion periaatteiden mukaisesti lapsen omassa varhaiskasvatusyksikössä. Inkluusion yksi keskeinen tekijä on osallisuus, joka on tunnekokemus siitä, että kuuluu johonkin ja on hyväksytty jäsen yhteisössään, omana itsenään.
Haastavaksi tuen kokonaisvaltaisen toteutumisen varhaiskasvatuksen arjessa tekee samaan ryhmään sijoittuvat päällekkäiset, hyvin erilaiset tuen tarpeet. Tällöin henkilöstön on todella pysähdyttävä pedagogisten perusasioiden ääreen, mihin arjessa keskistytään, jotta jokaiselle lapselle voidaan turvata tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti.
Tukea oikea-aikaisesti ja -vahvuisesti
Lempäälän varhaiskasvatuksessa jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada kasvun ja oppimisen tukea heti silloin, kun lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen sitä edellyttää. Jos tuen tarpeen havaitsemisen ja riittävien tukitoimien järjestyminen viivästyy, voivat ongelmat mutkistua ja tuen tarve moninaistua. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus myös erityisopetukseen, josta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
Lempäälässä käytössä oleva kolmiportaisen tuen malli vahvistaa lapsen oikeutta saada tukea oikea-aikaisesti, oikean vahvuisena ja joustavasti tarvittavan ajan. Olennaiset erot tuen tasoilla liittyvät yksilöllisyyden, erityispedagogisen osaamisen, tuen voimakkuuden ja monialaisen yhteistyön kasvamiseen samalla, kun tuen tarve lisääntyy ja tuen portailla noustaan ylemmäksi. Mahdollisia haasteita ennaltaehkäistään pedagogisilla järjestelyillä ja erilaisilla työtavoilla, joita ovat mm. suunnitelmallinen toiminnan eriyttäminen, ryhmien joustava muuntelu, oppimisympäristön muokkaus ja selkeä päiväjärjestys sekä päivittäisten toimintojen rytmittäminen.
Miten varmistaa laatu?
Pelkkä varhaiskasvatukseen osallistuminen ei riitä takaamaan hyvää perustaa lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen tulee olla laadukasta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) on määritellyt varhaiskasvatuksen laatukriteereitä. Niitä ovat muun muassa varhaiskasvatusta ohjaava varhaiskasvatuslaki ja valtakunnalliset sekä paikalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, henkilöstön koulutus, lapsiryhmien rakenne ja koko sekä tilat. Lisäksi laatukriteereihin kuuluu pedagoginen toiminta lapsiryhmissä sekä pedagogiikan johtaminen, suunnittelu, toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen.
Laatua määrittää siis se, kuka vastaa varhaiskasvatustoiminnasta, missä varhaiskasvatustoiminta tapahtuu ja millaiset puitteet toiminnalle luodaan sekä miten varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja sisältöjä käytännössä toteutetaan. Kun varhaiskasvatuksessa painotetaan lain mukaan pedagogiikan merkitystä, on aivan selvää, että varhaiskasvatuksen opettaja ja erityisopettaja ovat avainasemassa siinä, miten varhaiskasvatus ja lapsen tuki toteutuu ja varhaiskasvatus on laadukasta. Varhaiskasvatus ei ole tukea tarvitsevalle lapselle laadukasta, jollei hän saa tarvitsemaansa tukea.
Mikä on varhaiskasvatuksen tuen malli?
- Tavoitteena yhtenäinen lainsäädäntö, jolla vahvistetaan ja selkiytetään lapselle annettavaa tukea, tuen järjestämisen periaatteita ja käytäntöjä sekä käsitteitä.
- Varhaiskasvatukseen on säädetty yleinen, tehostettu ja erityinen tuki lapsen kehityksen ja oppimisen tueksi, joka tulee voimaan 1.8.2022.
- Yleinen tuki. Kaikki varhaiskasvatuksen lapset ovat yleisen tuen piirissä. Se muodostuu yksittäisistä tukimuodoista ja toteutetaan pääsääntöisesti lapsen omassa ryhmässä, osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa.
- Tehostettu tuki. Jos yleinen tuki ei riitä tai lapsi tarvitsee vahvempaa tukea. On tukea annettava tehostettuna tukena. Se muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista useista tukimuodoista. Tehostetusta tuesta tehdään hallintopäätös.
- Erityinen tuki. Jos yleinen tai tehostettu tuki ei riitä tai lapsi tarvitsee tukea vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi hänen toimintakykyään alentavasta oppimisen tai kehityksen tuen tarpeesta johtuen, lapsi saa yksilöllisesti suunniteltua erityistä tukea. Se muodostuu useista tukimuodoista ja on jatkuvaa ja kokoaikaista. Erityisestä tuesta tehdään hallintopäätös.
