Perusopetuksen säädöksissä ja OPSin perusteissa tunnistetaan sivistyksen merkitys oppilaan työelämään kiinnittymisen kannalta. Lähtökohtana onkin tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä antaa tietoa ja taitoja tulevaisuutta varten. Oppilasta ohjataan havainnoimaan omaa oppimistaan, osallistumaan aktiivisesti koulutuskokeiluihin ja työelämään.
Yhteistyö eri ammattilaisten kesken
Kuva työelämästä piirtyy lapsille lähiympäristönsä ja lähipiirinsä värittämänä. Usko koulutukseen ja työelämään saadaan kotoa, mutta työelämätaitoja harjoitellaan myös koulussa laaja-alaisena osaamisena. Haavoittuvassa asemassa olevien ja tukea tarvitsevien nuorten ohjaus on yksilöllisempää, koska pudokkuusriski on suurempi.
Vähäinen usko omiin kykyihin ja näköalattomuus voivat johtaa koulutushaaveista luopumiseen jo peruskoulun aikana. Joustavat opetuksen järjestämistavat ja siirtymät koulutusasteelta toiselle edellyttävät yhteistyötä ja ammattilaisten herkkyyttä toimia.
Löydetään vahvuuksia ja hyödynnetään uudenlaisia ratkaisuja
Koulutuksen läpäisy sujuu valtaosalle ongelmitta, mutta kouluissamme on merkittävä osa oppilaita, jotka tarvitsevat koulunkäyntiinsä tukea. Syksyllä 2018 peruskoulun oppilaista 18,8 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea. Haasteet ovat monisyisiä ja oppilaiden joukko hyvin heterogeeninen. Työelämätaitojen harjoittelu on erityisen tärkeä juuri näille oppilaille.
Kyvyttömyyden keskusteluista päästään vahvuuksien löytämiseen. Vaikka oppilaalla on haasteita koulunkäynnissä voi hänellä olla arvokasta osaamista tulevaisuuden työelämätaitoja ajatellen. Oppilaan hyvinvoinnin tueksi on lähdetty hakemaan kunnissa erilaisia ratkaisuja. Koulusosionomit tuovat matalan kynnyksen tukea oppilaille ja perheille. Ulkopuolista asiantuntijuutta voi saada omaan lähikouluun oppilaan koulukäynnin tueksi monelta eri taholta.
Varhain on todellakin parhain
Varhainen puuttuminen estää yksilökohtaisten ongelmien kasautumisen, joka voi vaikuttaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Tuen tarjonnassa ja saatavuudessa on alueellisia eroja. Mikäli oman kunnan palvelut eivät riitä, voiko yhteistyötä tehdä naapurikunnan kanssa palveluiden turvaamiseksi?
Tulevaisuuden työelämä monimuotoistuu ja tarvitsee tekijöikseen kaikki kädet. Koulupolulla tunnistetaan ja vastataan tuen tarpeisiin. Miten tulevaisuuden työelämä kykenee tunnistamaan ja käsittelemään monimuotoisuutta voimavarana ja yhteisenä etuna?
Tämä blogi kuuluu SuomiAreenan Koulu hyvin, kaikki hyvin -paneeliblogisarjaan, jossa tuodaan esille kaikkien lasten ja nuorten osallisuutta koulussa ja sitä kautta kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään. Lue myös Suomen Vanhempainliiton erityiskasvatuksen asiantuntijoiden Sari Haapakankaan ja Aslak Rantakokon sarjaan kuuluva blogi: Mikä on koulun lapsikuntoisuus? Pysy kuulolla – lisää aiheesta Facebook- ja Twitter-kanavillamme!
Koulu hyvin, kaikki hyvin – kasvaako minusta tulevaisuuden osaaja?
Tiistai 16.7. klo 11.30-12.30
SuomiAreena, Pori, Eetunaukion lava, Itäpuisto
Kielet: Suomi, Viittomakieli
#suomiareena #kouluhyvin
Jokainen vanhempi toivoo, että oma lapsi pärjäisi tulevaisuudessa. Peruskoulun kantavia ajatuksia ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä hyvä opetus, ohjaus ja tuki. Koululla on merkittävä rooli siinä, kuinka hyvin lapsi myöhemmin kiinnittyy yhteiskuntaan. Jos lapsi kokee olevansa osallinen koulussa, kiinnittää koulutus nuoren yhteiskuntaan ja työelämään. Miten toteutetaan onnistunut oppimisen polku kaikille – myös tukea tarvitseville?
Keskustelemassa:
Klaus Karkia, puheenjohtaja, kokemusasiantuntija, ADHD-liitto
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu, Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto
Taneli Tiirikainen, opetusyksikön päällikkö, Porin kaupunki, Sivistystoimiala
Tilaisuuden juontaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
