Oppilas opiskelee toiminta-alueittain, kun hän vaikean kehitysvamman, muun vaikean vamman tai terveydentilaan liittyvän vakavan sairauden vuoksi ei pysty opiskelemaan oppiaineita edes yksilöllistetyin tavoittein. Silloin koulupäivä suunnitellaan oppilaan kokonaiskehitystä tukevaksi viidelle toiminta-alueelle rakentuen. Jos oppilas pystyy osallistumaan hänelle suunniteltuun koulupäivään toistuvasti vain heikosti, voi seuraavien asioiden läpikäyminen auttaa opettajaa tilanteen korjaamisessa.
1. Tarkista, mitä oppilaan tuen tarpeesta on päätetty ja kirjattu
Ota esille oppilaan erityisen tuen päätös, perustelut sisältävä pedagoginen selvitys ja päätökset arjen tasolla kuvaileva HOJKS. Käsissäsi pitäisi olla toisiaan täydentävä kokonaisuus, joka muodostaa eheän kuvan siitä, millaista erityistä tukea oppilaasi tarvitsee ja saa tällä hetkellä. Onko näin? Jos ei, jaa huomiosi rehtorin kanssa.
2. Miten kuvailisit oppilaan tämänhetkistä toimintakykyä?
Kiinnostavia ovat mm. oppilaasi hallussa olevat tiedot, taidot, vahvuudet ja oppimisvalmiudet, joiden avulla hän osallistuu kaikkeen siihen, mikä on hänelle tärkeää tai mieleistä. Toimintakyky lisääntyy sopivan tuen turvin. Pohdi siis millaisia ympäristöön liittyviä erityistarpeita oppilaallasi on, jotta hän pystyy käyttämään jo olemassa olevia taitojaan. Huoltajat, oppilas ja ohjaajat sekä HOJKS-prosessissa mukana olevat terapeutit voivat avata oppilaasta muodostamaasi toimintakyvyn kuvaa laajemmaksi. Tämä tieto auttaa tuen tarpeiden tunnistamisessa sekä saavutettavissa olevien, oppilaalle merkityksellisten tavoitteiden asettamisessa.
3. Mitä taitoja tulisi oppia?
Toivottu on sellainen, joka on mielessä, mutta ei vielä toteutunut. Mitä motorisia, kieli- ja kommunikaatiotaitoja, sosiaalisia taitoja, päivittäisten toimintojen taitoja tai kognitiivisia taitoja oppilaan tulisi ylläpitää tai oppia, jotta hän kuroisi kiinni toivotun ja toteutuneen välistä välimatkaa? Etsinnässä on ensimmäiset, toiminta-alueittain asetetut tavoiteaskeleet. Tämä tieto pitäisi lopulta löytyä HOJKSin toiminta-alueittain kirjatuista tavoitteista. Opettaja, joka on uskaltanut pilkkoa tavoitteet riittävän pieniksi, ja kirjata ne selkeästi mitattaviksi, kiittää itseään arviointia tehdessään.
4. Auttaisiko toimintamallien muuttaminen?
Tarkastele oppilaan oppimisympäristöä. Onko se oppimista ja toimintaa tukevaa, vai oppimisesta ja toiminnasta poissulkevaa? Tarkastele samoin ajatuksin aikuisten ylläpitämiä yksilöön ja ryhmään kohdistamia toimintamalleja oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin mahdollistajina. Mitä vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia oppilaan koulupäivään avautuisi uusien toimintamallien myötä?
Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan ja perustellaan erityisen tuen päätöksessä päätettävät resurssit, apuvälineet ja avustajapalvelut, eli ne asiat, jotka mahdollistavat oppilaan koulunkäynnin ja koulussa oppimisen. Oppilaallasi on oikeus laissa säädettyyn tarvitsemaansa tukeen. HOJKS on arkea ohjaava pedagoginen asiakirja, johon kirjataan tavoitteet ja kuvaillaan oppimista sekä koulunkäyntiä tukeva toiminta oppilaan kanssa. Selkeys opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on asia, joka auttaa oppilasta osallistumaan tavoitteellisesti omaan koulupäiväänsä.
Mistä toiminta-alueittaisessa opetuksessa on kyse?
Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa ylläpidetään ja edistetään oppilaan toimintakykyä. Toisin sanoen, tuetaan jo olemassa olevien taitojen käyttöä ja rakennetaan myös oppimismahdollisuuksia oppia uutta. Toiminta-alueittaisen opetuksen oppilailla oppiminen voi olla hidasta, pienellä osalla ainoastaan taitoja ylläpitävää. Yhtä lailla, matka kulkee eteenpäin, kun ajatuksena on tuoda uutta, merkityksellistä sisältöä oppilaan ulottuville. Oppilas ja huoltajat eletyn elämän ja toivotun tulevan asiantuntijoina voivat auttaa nimeämään asioita, paikkoja ja sosiaalisia verkostoja, jotka liittyvät lapsen tai nuoren hyvään elämään. Millainen on oppilaan näköinen toivottu tulevaisuus ja siihen liittyvät tiedot, taidot ja toiminta, jota kohti voimme yhdessä kurotella?
