Perustietoa näkövammaisuudesta ja näönkäytön haasteista
Näkemisen vaikeudet ja näönvaraisen toiminnan haasteet voivat liittyä eriasteiseen näkökyvyn heikentymiseen, näkökyvyn puuttumiseen tai oppilaan kykyyn hyödyntää näkötietoa. Näkövamma ja näkövammaisuus voidaan määritellä monin eri tavoin. Sokeat oppilaat eivät kykene opiskelemaan näönvaraisesti, vaikka näkökyky saattaa riittää esimerkiksi liikkumiseen tai arkielämän toimintoihin. Heikkonäköisillä oppilailla näkökyky on heikentynyt, mikä edellyttää yleensä apuvälineiden tai muokatun oppimateriaalin käyttöä.
Tyypillisesti heikkonäköisyyteen liittyy alentunut näöntarkkuus ja/tai kaventunut näkökenttä, mistä aiheutuu selvää haittaa jokapäiväisessä elämässä. Lisäksi heikkonäköisellä henkilöllä voi olla alentunut kontrastien näkeminen, hämärässä näkemisen vaikeutta, häikäistymistä ja/tai värien näkemisen vaikeutta.
Kuulonäkövammaisuus tarkoittaa sitä, että sekä näkö- että kuuloaistin alueella on eriasteisia muutoksia tai puutoksia. Aivoperäisestä näkövammasta puhutaan silloin, kun oppilaalla on ongelmia näkötiedon prosessoinnissa ja hyödyntämisessä. Tähän liittyy usein erilaisia visuaalisen hahmottamisen vaikeuksia, jotka eivät selity alentuneella näöntarkkuudella. Esimerkiksi CP-vammaisilla oppilailla visuaaliseen hahmottamiseen liittyvät haasteet ovat melko yleisiä. Monitarpeisilla näkövammaisilla oppilailla on näkövamman lisäksi jokin muu sairaus tai vamma, esimerkiksi kehitysvamma tai liikuntavamma.
Heikkonäköinen oppilas
Jokaisen näkövammaisen oppilaan näkötilanne on yksilöllinen. On tärkeää, että hänen kanssaan työskentelevät aikuiset tietävät, miten oppilas näkee ja hahmottaa näkemäänsä eri tilanteissa ja eri oppimisympäristöissä. Vaikeastikin heikkonäköinen oppilas saattaa toimia arjessa tutuissa ympäristöissä varsin sujuvasti, mutta tarvita silti huomattavan paljon tukea koulunkäynnissä ja opiskelussa. Näkemisen ja tietoteknisten apuvälineiden sekä näkövammaisille soveltuvien opintotekniikoiden avulla lapsen ja nuoren itsenäistä toimintaa voidaan tukea. Lisäksi pyritään vähentämään näönvaraisen työskentelyn kuormittavuutta. Heikkonäköiset lapset ja nuoret opiskelevat pääsääntöisesti samoilla oppimateriaaleilla kuin muutkin oppilaat, mutta he käyttävät usein opiskelun apuna suurentavia apuvälineitä. Yksilölliset opiskelutekniikat tukevat heikkonäköisten oppilaiden oppimista omassa lähipäiväkodissa ja lähikoulussa.
Näkövammaisella oppilaalla on usein käytössään näkemisen apuvälineitä. Näkövammaiselle oppilaalle tarkoitettuja suurentavia apuvälineitä ovat mm. suurennuslasit, lukukivet, lukuviivaimet, kiikarit sekä suurennuslaitteet. Lisäksi näkövammaisella oppilaalla saattaa olla työskentelypisteessään lisävalo tai kohotaso, jonka avulla katseltavan kohteen saa paremmin sopivalle katseluetäisyydelle ja työskentelyasento pysyy hyvänä. Tietotekniset apuvälineet kuten puhelimet, tabletit ja tietokoneet ovat näkövammaiselle oppilaalle tärkeitä arjen ja opiskelun apuvälineitä. Monet näkövammaiset lapset ja nuoret tarvitsevat liikkumistaitojen harjaannuttamista sekä valkoista keppiä apuvälineenä. Liikkumistaidonohjauksen tarvetta pohditaan mm. Valterin tukijaksoilla sekä ohjauskäyntien aikana.
Näönvaraisen työskentelyn kuormittavuuden vähentämiseksi opiskelussa hyödynnetään kuulonvaraista oppimista. Oppilaalla on muun muassa mahdollisuus kuunnella Saavutettavuuskirjasto Celian ilmaisia äänikirjoja Pratsam Reader -sovelluksella. Valterin tarjoamilla tukijaksoilla ja oppilaan tilannetta kartoittavilla ohjauskäynneillä pohditaan myös erilaisia tapoja tehdä muistiinpanoja.
Sokea oppilas
Sokeat oppilaat käyttävät opiskelussaan kuulon- ja tunnonvaraisia opintotekniikoita kuten pistekirjoitusta ja kohokuvia. Tunnonvaraisten opintotekniikoiden tuntemus vaatii lapsen tai nuoren kanssa työskenteleviltä opettajilta ja koulunkäynninohjaajilta erityistä osaamista. Sokeat oppilaat ovat tiiviisti Valterin ohjauspalvelujen piirissä. He käyvät säännöllisesti tukijaksoilla Valterissa ja heidän esi- ja perusopetuksensa aikana tehdään ohjauskäyntejä sekä lähipäiväkotiin että lähikouluun hänen omalle asuinpaikkakunnalleen.
Sokean oppilaan toimintakyvyn tukemiseen liittyy vahvasti arkielämän sekä liikkumistaidon opettelu. Erityisen tärkeää on oppia valkoisen kepin käyttötekniikoita sekä sokeille suunnattujen liikkumista helpottavien karttasovellusten käyttöä. Lapsi tai nuori tarvitsee arjen ja opiskelun tueksi monia pieniä apuvälineitä ja havaintomateriaaleja kuten pienoismalleja jne.
Pistetekniikoiden harjoittelu alkaa jo varhaisessa vaiheessa sormien tuntoaistin harjaannuttamisella sekä pisteisiin tutustumisella mm. aakkospalikan ja opetuslaudan avulla. Aiheesta voit lukea lisää asiantuntijablogistamme.
Varsinainen pistekirjoitus aloitetaan Perkins-pistekirjoituskoneella. Pistelukutaidon kehittyessä oppilas aloittaa pistenäytön ja tietokoneen käytön kymmensormijärjestelmän sekä näppäinkomentojen avulla. Alakoulun aikana oppilas ottaa pisteoppikirjojen rinnalle käyttöönsä elektronisia Luetus-oppikirjoja ja äänikirjoja. Niiden ja taktiilioppimateriaalien (kohokuvat- ja kartat, pistekirjat) tuottamisesta vastaa Celia.
Celian yhteydessä toimiva pistekirjoituksen asiantuntijaelin Braille-neuvottelukunta on julkaissut Pistekirjoituksen perusteet -oppaan, jossa kerrotaan ajantasaista tietoa pistekirjoitusjärjestelmän perusteista ja käytöstä. Yleistajuinen teos on tarkoitettu erityisesti pistekirjoituksen kanssa työskenteleville, mutta se sopii kaikille pistekirjoituksesta kiinnostuneille. Pistekirjoituksen perusteet sisältää yleisimmät Braillen pistekirjoitusjärjestelmän mukaiset pistekirjoitusmerkit sekä ohjeet pistekirjoituksen käyttämisestä ja tuottamisesta. Oppaassa kerrotaan pistekirjoituksen opettamisesta sekä kohokuvien ja -karttojen merkityksestä näkövammaisille. Lisäksi oppaassa on lyhyt katsaus pistekirjoituksen historiaan.
Monitarpeinen näkövammainen oppilas
Vaikka lapsella tai oppilaalla olisi vaikea vamma tai sairaus, on näkövammaisuuden huomioiminen hyödyllistä niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja perusopetuksessa. Usein monitarpeinen näkövammainen lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen piiriin. On tärkeää, että monitarpeisen näkövammaisen lapsen oppimisen tukea pohditaan moniammatillisesti – hyödyntäen Valterin ohjaavien opettajien sekä näkövamma-asiantuntijoiden ammattitaitoa.
Monitarpeisen oppilaan opetus perustuu usein visuaaliseen opetusmateriaaliin, kuten kuviin. On tärkeää kartoittaa, kuinka oppilas hahmottaa sekä tulkitsee esimerkiksi kuvia, miltä etäisyydeltä hän näkee parhaiten, mikä asento on paras katsomisen ja vuorovaikutuksen kannalta. Vaikeasti heikkonäköinen tai sokea monitarpeinen oppilas hyötyy moniaistisesta oppimateriaalista. Valterin ohjauspalveluissa voidaan kartoittaa myös vaikeasti kehitysvammaisten ja muulla tavoin vammaisten lasten ja nuorten toiminnallista näkemistä sekä pohtia, miten opetusta järjestetään käytännössä ja millaiset oppimistavoitteet tukevat oppilaan kokonaiskehitystä ja toimintakykyä.
Näkemisen vaikeuksiin liittyviä palveluitamme
Onko ryhmässäsi lapsi tai nuori, jolla on näkemisen haasteita? Heikkonäköisyys? Sokeus? Aivoperäinen näkövamma?
Millainen on toimiva oppimisympäristö?Miten huomioida näkövamma kasvatuksessa, oppimisessa ja opetuksessa?
Kun lapsella tai oppilaalla on näkövamma tai näönkäytön haasteita, on tärkeää kartoittaa, millaisia tukitoimia hän tarvitsee varhaiskasvatuksessa sekä opinpolkunsa eri vaiheissa esi- ja perusopetuksessa.
Valteri tarjoaa oppimisen ja oppimista tukevan kuntoutumisen palveluita varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän lähityöntekijöilleen. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi osallistua varhaiskasvatukseen ja käydä koulua omassa kotikunnassa lähipäiväkodissaan ja lähikoulussaan.
Ohjauskäynnit
Ohjauskäynti tarjoaa tukea kasvuun, oppimiseen ja oppimista tukevaan kuntoutumiseen sekä opetusjärjestelyihin. Ohjauskäynnin aikana mietimme oppilaan kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilannetta päiväkodin, koulun, lapsen, nuoren sekä huoltajan näkökulmista. Pohdimme yhdessä esimerkiksi oppimisympäristöä, toiminnallista näköä, apuvälineiden tarvetta ja käyttöä, oppimateriaalien soveltuvuutta sekä erilaisia opetusjärjestelyjä. Olemme tarvittaessa tukena myös pedagogisten asiakirjojen laadinnassa.
Ohjauskäyntejä toteuttavat Valterin oppimisen, kuntoutumisen ja ohjauksen asiantuntijat. Ohjauskäyntiä varten tarvitaan maksusitoumus, jonka myöntää varhaiskasvatus/opetustoimi.
Lue lisää ohjauskäynneistä ja ota yhteyttä
Tukijaksot
Toteutamme ryhmätukijaksoja Valteri-koulussa sekä yksilöllisiä jaksoja lapsen ja nuoren omassa kasvu- ja oppimisympäristössä. Määrittelemme jakson tavoitteet ja sisällön yksilöllisesti yhdessä lapsen ja nuoren, päiväkodin, lähikoulun, huoltajien ja muun verkoston kanssa. Tukijaksolla etsimme moniammatillisesti keinoja näkövammaisen oppimiseen ja oppimista tukevaan kuntoutumiseen. Ryhmätukijakso Valteri-koulussa mahdollistaa vertaistuen sekä tukee oppilaan omatoimisuuden kehittymistä.
Toiminnallisen näön arvio
Toiminnallisen näön arvio voidaan tehdä erillisellä käynnillä tai ohjauskäynnin ja tukijakson yhteydessä.
Arvioinnissa tutkitaan näön eri osa-alueita ja näkemisen haasteita esim. näöntarkkuuksia, ruuhkautumista, silmän ja käden yhteistyötä, kontrastiherkkyyttä ja valaistuksen merkitystä oppimistilanteissa lapsen tai nuoren yksilölliset tarpeet huomioiden.
Koulutukset
Tarjoamme koulutusta näkövammaisten lasten ja nuorten opettajille ja ohjaajille sekä muille lähityöntekijöille. Koulutuksia toteutetaan yleisinä koulutuksina eri alueilla sekä yksilöllisinä koulutuksina oppilaan omassa lähipäiväkodissa tai -koulussa.
Ohjaavalta opettajalta räätälöityjä ratkaisuja
Näkövammaisen lapsen oppimisen tavoitteita sekä tukea ja opetuksen sisältöjä voidaan muokata ja yksilöidä hänen toimintakykyään ja tarpeita kuunnellen.
Ohjaava opettaja osaa kertoa oppimisen tuen vaihtoehdoista esimerkiksi erityisistä painoalueista, oppimäärän yksilöllistämisestä sekä toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta. Ohjaavalta opettajalta saa myös konkreettista tukea näkövammaisen oppilaan opetuksen järjestämiseen käytännössä.
Usein ohjaava opettaja on mukana HOJKS-asiakirjoja laadittaessa tai nivelvaiheiden siirtopalavereissa näkövamma-alan asiantuntijana. Ohjaavat opettajat laativat tarvittaessa myös opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman toisen asteen opintoihin siirryttäessä.
Monipuolista ja -alaista palvelutarjontaa
Tarvittaessa järjestämme oppilaalle yksilöllisiä toiminnallisen näkemisen arviointipäiviä Valterissa tai oppilaan omassa koulussa, jossa kartoitetaan oppilaan näkötilanne sekä tarve apuvälineisiin. Lisäksi Valterin tehtävänä on järjestää näkövammaisten lasten ja oppilaiden kanssa työskentelevien henkilöiden perehdyttämiskoulutusta ja kehittää näkövammaisten opetusta sekä oppimateriaaleja Suomessa.
Perehdyttämiskoulutusta järjestetään Valterin toimipisteissä ja myös paikallisesti. Koulutusaiheitamme ovat mm. pistekirjoittaminen sekä sen opetus, tunnonvaraiset opiskelutekniikat, oppimateriaalin muokkaaminen, näkövammaiselle oppilaalle sopivaksi, tietotekniset apuvälineet sekä itsenäisen elämän taitojen harjoittelun tärkeys.
Valteri-Puodissa on myynnissä näkövammaiselle oppilaalle suunnattua materiaalia. Löydät verkkokaupastamme mm. selkokarttoja, visuaalisen hahmottamisen harjoituskirjoja sekä oppaat näkövammaisen oppilaan ratsastusterapiaan sekä koululiikunnan soveltamiseen. Puodista löytyy ilmaiseksi ladattava Sukkelat sormet -materiaali kymmensormijärjestelmän harjoitteluun. Asiantuntijoidemme vetämä nettikahvilatallenne "Näkövammainen lapsi/oppilas ryhmässä" on katsottavissa maksutta verkkosivuillamme.
Näkövammaisten lasten ja nuorten tukeminen sujuu yhteistyöllä
Valteri tekee tiiviisti yhteistyötä näkövammaisten lasten ja nuorten huoltajien, lähikoulujen sekä päiväkotien kanssa. Sairaaloiden kuntoutusohjaajat ovat tärkeitä yhteistyötahoja ja ohjauskäynnille voidaan mennä yhteistuumin. Ohjaava opettaja vastaa pedagogisesta tuesta, kuntoutusohjaajan vastatessa kuntoutuksellisesta puolesta.
Näkövamma-alan asiantuntijat ovat verkostoituneet niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ja tietoa sekä osaamista jaetaan jatkuvasti. Yhteistyö Näkövammaisten liiton, Celian, Braille-neuvottelukunnan sekä Näkövammaiset lapset ry:n kanssa on tärkeää, jotta näkövammaisten lasten ja nuorten asioita saadaan edistettyä.
