Kuinka rakentaa riittävän pitkä silta yli synkän virran, jotta kukaan nivelvaiheessa oleva nuori ei putoaisi? Tähän erityispedagogiikan professori Markku Jahnukaisen esiin tuomaan ajatukseen on Vetovoimalassa viimeisen kolmen vuoden ajan etsitty ratkaisua. Tutkijayliopettaja Jaakko Helander lähestyi asiaa siirtymän suunnittelun, vastuunjaon ja systemaattisuuden näkökulmasta Vetovoimalan päättöseminaarissa 25.9.2020. Löytyisikö ratkaisun avaimet siitä, että nuoret saisivat paremmin kohdennettua ja monialaista ammatillista tukea? Opintoihin hakeutuminen ei ole ainoa siirtymä, jonka nuori tässä elämänvaiheessaan ratkaisee. Ohjauksessa on muistettava useat yhdenaikaiset siirtymät ja kokonaisuuden huomioiminen.
Minä tiedän ja haluan – nuoren ääni esille
Moniammatillinen yhteistyö ja nuoren kokonaistilanteen huomioiminen ovatkin olleet kaksi kivijalkaa Vetovoimala-hankkeessa. Ohjauksen on tarkoitus jatkua saumattomasti nivelvaiheen yli niin, että yhtenäinen opintopolku menee nuoren toivomaan suuntaan. Tällä tavoin nuori itse on osallisena ja aktiivisena toimijana oman urapolkunsa suunnittelussa.
Tukea tarvitsevien nuorten kohdalla päätökset tehdään usein heidän puolestaan. Yhteistyö edellyttää toimijoilta dialogia, asioiden sanoittamista ja mahdollisuuksien kuvaamista sekä päätösvallan pitämistä nuorella ja hänen huoltajillaan. Vahvuusperustainen ja toimintakykyä tarkasteleva ajattelu herättelee myös nuorille suunnattujen palvelujen tarjontaa vastaamaan paremmin tuen tarvitsijoiden tarpeisiin. Verkostojen kanssa tehtävä aito yhteistyö tarkoittaa hallintokuntien ja oppilaitosten välistä saumatonta yhteistyötä. Sen avulla ohjauksesta muodostuu pitkäkaarinen tuki nuorelle. Ohjauksen toimijoiden tulee jalkautua sinne, missä tarvetta on, eikä nuoren tarvitse sitä itse osata etsiä.
Toimivat käytännöt yksissä kansissa
Vaativan erityisen tuen määrittelyyn tarvitaankin uutta näkökulmaa. Vetovoimalan toimijat ja ohjausalan ammattilaiset ovat kirjoittaneet havaintojensa ja kokemustensa pohjalta Vetovoima kasvaa yhteistyöllä –artikkelijulkaisun. Sen on toimittanut Vetovoimalan projektityöntekijä Heidi Alatalo. Artikkelijulkaisussa tutustutaan yksityiskohtaisemmin toimiviin ohjauskäytäntöihin. Tarkastelussa ovat kohtaamisen taito, vertaisryhmäohjaaminen, toimintakykyajattelu tuen tarpeen tunnistamisessa, tiedon siirron käytänteet ja nivelvaiheen yhteistyö sekä opinto- ja urasuunnittelun erityiskysymykset toisella asteella.
Hyödynnämmekö olemassa olevaa tietoa riittävästi?
Seminaarissa julkaistiin Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettu selvitys Toimintakykyajattelu perusopetuksen ja toisen asteen välisessä tiedonsiirrossa. Tutkijana selvityksessä toimi Irene Rämä. Siinä esitellään ja tarkastellaan toimintakykytyökalujen (Toimintakykyarvio.fi ja Ruori) toimivuutta tiedonsiirron välineenä nivelvaiheessa. Tutkimus kohdistui nuoren toimintakyvyn kuvaamiseen ja siihen, kuinka työkalujen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tuen tarpeen tunnistamisessa ja kohdentamisessa sekä opintopolun suunnittelussa (HOJKS & HOKS).
Kävi ilmi, että vahvuudet ja haasteet näyttäytyvät vaativassa erityisessä tuessa hyvin erilaisina, jonka vuoksi nuoren tilannetta ja ohjauksellisiin tarpeisiin vastaamista tulee tarkastella yksilöllisesti. Keskeistä olikin kokonaisvaltaisen tiedon hankkiminen ja tiedon siirtäminen. Näiden yksilöllisten tekijöiden lisäksi ympäristö vaikuttaa yksilön toimintaan eri toimintaympäristöissä. Tuen määrän ja muodon muuttuminen toiselle asteelle siirryttäessä askarrutti huoltajia, vaikka se saattoikin olla edellytys itsenäisempään elämään.
Vetovoimala-kortit auttavat keskusteluissa
Hankkeen aikana on tuotettu toimintakykyajatteluun perustuvat Vetovoimala-kortit, jotka sisältävät kuvakorttipakan ja menetelmäkorttipakan. Kuvakorttipakan kortit tarjoavat laajan visualisoinnin mahdollisuuden ohjauskeskusteluihin. Menetelmäkorteista löytyy ”kättä pidempää”, kun muun muassa oppimiseen, arjen tukemiseen, elämänhallintaan tai toiminnanohjaukseen tarvitsee menetelmällistä neuvoa.
Läpi Vetovoimalan kokemusasiantuntijat ovat kertoneet ja kuvanneet omia polkujaan ja hoksauttaneet toimijoita siitä, kuinka haluaisivat tulla kohdatuksi. Kiitos myös päättöseminaarissa mukana olleelle kokemusasiantuntija Anna-Reeta Pakariselle henkilökohtaisesta jakamisesta. Vetovoimala jatkaa tuotantoaan vuodenvaihteeseen saakka. Pysythän vielä kärryillä.
Miten tukea nuorta jatko-opintoihin – hyödynnä Vetovoimalan materiaalit!
- Vetovoima kasvaa yhteistyöllä – julkaisu / Heidi Alatalo
- Toimintakykyajattelu perusopetuksen ja toisen asteen välisessä tiedonsiirrossa –selvitys / Irene Rämä
- Vetovoimalakortit – tukea keskusteluihin, elämänhallintaan ja toiminnanohjaukseen
