Askolan alakoulussa valmistauduttiin keväällä 2020 vaikeasti kehitysvammaisen ja toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan tuloon ensimmäiselle luokalle. Koulu oli uuden tilanteen edessä, sillä oppilas tulisi aloittamaan opiskelun yleisopetuksen luokassa. Tärkeimpänä kiteytettiin yhteinen tavoite: luoda oppilaalle mahdollisimman onnistunut koulun aloitus. Siihen tehtävään pyydettiin mukaan Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.
Koulupolun nivelvaiheet ovat usein merkityksellisimmät ja kriittisimmät eheän koulupolun saavuttamiseksi. Niissä kohdissa tarkastellaan tuen tarvetta, tukimuotojen riittävyyttä ja sopivuutta huomioiden uusi tilanne ja oppilaan lähityöntekijöiden vaihtuminen. Uuden oppilaan aloittaessa alakoulussa oppilaan oppimisen kannalta oleellisen tiedon ja taidon tulee siirtyä esikoulusta alakouluun.
Halu ymmärtää ja oppia uutta
Askolan alakoulussa toimii kolme erityisopetuksen luokkaa eri luokka-asteilla. Esikoulusta alakouluun siirtynyt oppilas osallistui erityisjärjestelyin yleisopetuksen luokkaopetukseen. Opetus järjestettiin toiminta-alueittaisena, mikä edellytti erityisesti luokanopettajalta ja koulunkäynnin ohjaajalta sekä muilta lähityöntekijöiltä aivan uuteen asiaan perehtymistä.
– Yhteistyö Valterin kanssa aloitettiin saman tien, kun saimme tiedon oppilaan siirtymisestä meille. Luonnollisesti päällimmäisin huoli oli se, että miten osaamme toimia kuten erityiskoulu, vaikka emme sitä ole. Lisäksi oli huomioitava oppilaan turvallisuus, riittävät tukitoimet, esteettömyys liikkumisessa ynnä muut asiat – kaikkia näitä pohdittiin parhaan osaamisemme mukaan. Se, että meillä oli riittävästi henkilöstöresurssia sekä toimivat tilat, oli ensiarvoisen tärkeä asia, kertoo rehtori Eeva Hanhivaara, joka edisti asiaa onnistuneesti Askolan kunnan sivistystoimen johdon kanssa.
– Valterin tuki ohjauskäynteinä oli meille ehdoton edellytys tuottaa tavoitteellista opetusta. Ohjauskäynneillä opettaja ja ohjaaja saivat käytännön vinkkejä työskentelyyn sekä välineet HOJKSin laatimiseen. Saimme rohkeutta toimia tilanteen vaatimalla tavalla, luonnehtii rehtori tyytyväisenä vuosi aloituksen jälkeen. Tietoa ja osaamista toiminta-alueittaisesta oppimisesta ja kehitysvammaisen, ei puheella kommunikoivan lapsen kohtaamisesta saivat samalla kaikki koulun aikuiset.
Ammatillista tukea työhön
Valterin ohjaava opettaja Kukka-Maaria Kaukomaa, AAC-sekä MDC-ohjaaja Olja Värtö ja fysioterapeutti Johanna Allsopp toteuttivat Askolan alakoululla ohjauskäynnin sekä kaksi paikallista tukijaksoa. Käyntejä syys- ja kevätlukukauden aikana tehtiin noin kerran kuukaudessa. Tukijaksoon kuului myös konsultoivaa etäohjausta. He seurasivat ja arvioivat oppilaan kanssa työskenteleviä, tarkastelivat oppilaan kehittymistä ja tarpeita sekä katsoivat, miten ryhmädynamiikka ja toiminta yleensä toimii.
– Ilman Valterin tukea ja ohjausta pähkäilisin samoja asioita vieläkin. Uudessa työtehtävässäni eteen tuli viikoittain joitain asioita, joita ei vain voinut mutu-tuntumalta tai aiemman kokemuksen pohjalta hoitaa. Oli uutta lainsäädäntöä, vammaisen lapsen oikeuksia, kuntoutukseen ja yhteistyötahoihin liittyvää asiaa, aktiivista huoltajan kanssa asioimista – kaikkea sellaista, joka oli minulle vierasta, enkä olisi osannut kaikkea edes huomioidakaan. Valterin työntekijät toisaalta loivat fokuksen, mihin asioihin minun pitää opettajana keskittyä, ja toisaalta neuvoivat, mitkä asiat voin jättää huomioimatta tai ohjata toisten päätettäviksi tai ratkottaviksi, luettelee luokanopettaja Erja Alanko, joka oli myös itse ottanut paljon selvää ja perehtynyt toiminta-alueittaiseen opetukseen jo ennalta.
– Sain rakentavaa apua HOJKS:n tekemiseen ja oppilaan arviointiin. Sain myös tukea omaan jaksamiseeni ja koin, että ohjaajakäynnit virkistivät opettaja-ohjaaja-yhteistyötämme. Valterin ohjaajat auttoivat monenlaisissa työn solmukohdissa. He kehittivät minussakin positiivista henkeä ja ratkaisukeskeisyyttä. He poimivat arjesta hyvät seikat ja pyrkivät korjaamaan tai syventämään toisia. Ohjauspäivien myötä pystyimme uudistamaan opetusta ja arkea pienin muutoksin, oppilaan ja itsemme eduksi, toteaa Alanko tyytyväisenä.
Moniammatillinen yhteistyö vauhditti
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa on huomattu, kuinka monen eri ammattilaisen yhteistyö kouluarjessa edistää selvästi tukea tarvitsevan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Moniammatillista yhteistyötä hyödynnetään kouluihin tehtävillä ohjauskäynneillä, joilla mukana on usein Valterin opettaja-kuntouttaja -työpari. Onnistuneen koulupolun varmistamiseksi Askolan koulussakin alkuun lähdettiin kevään monialaisella siirtopalaverilla, jossa mukana olivat koulun edustajien lisäksi esikoulun henkilökunta – lastentarhanopettaja, henkilökohtainen avustaja ja erityisopettaja – sekä terapeutit ja huoltajat.
– Oli avartavaa tavata ja nähdä uusi oppilas huoltajineen ja kesäavustajineen ennen koulutyön alkamista. Samalla rima laskeutui heti riittävän alas yhteydenpidossa huoltajan kanssa. Tärkeänä pidän myös alusta asti luontevaa yhteistyötä eri alan ammattilaisten kanssa. Oli erityisen merkityksellistä ja silmiä avaavaa saada monipuolisesti tietoa oppilaan toiminta-, fysio- ja puheterapeuteilta, joilla oli ollut vuosia jatkunut suhde lapseen. Kaikkien saamieni vinkkien ja syntyneiden ajatusten myötä sain vahvistusta siihen, millaista työskentelyä ja toimintaa kouluarkeen voisi sisällyttää. Terapeuteilta sain myös koulutusta kouluarjen alettua erilaisiin apuvälineisiin, puhelaitteiden käyttöön ja kommunikointiin, liikkumisen kehittämiseen, työtuolin säätöihin, summaa Alanko helpottuneena.
Toiminta-alueittaisen opetuksen lähtökohtana vahvuudet
Toiminta-alueittaisessa opetuksessa oppiaineiden sijaan opetus järjestetään toiminta-alueittaisena. Toiminta-alueita ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Oppimisympäristöä taas pyritään kehittämään oppilaan kannalta toimivaksi ja motivoivaksi ja koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimiseen.
– Koulun alussa tilat valmisteltiin oppilasta varten ja pohdittiin yhdessä luokkaa ja työnjakoa viikoille. Valterin ohjeistus oli tärkeä osa oppilaan koulupolun toteutuksen kannalta. Osasimme mielestäni huomioida oppilaan tarpeet ja taidot ja kehittää hänen taitojansa vastaavia tehtäviä ja tarpeen tullen lisätä niihin hieman haastetta tai muuttaa niitä mielekkäämmiksi ja kiinnostavammiksi, kertoo henkilökohtainen avustaja Mirka Vauhkala.
Oppilaan vanhemmankin mielestä vuosi oli oikein onnistunut.
– Ihan huippua, opettajat ja avustajat olivat tosi mukavia ja omistautuneita, lastamme huomioivia ja koko ajan toimintaa kehittäviä. He saivat asiat rullaamaan ja tähän oli Valterin ohjauskäynneistä ja opastuksesta suuri apu. Itsellenikin tuli varmempi olo, kun useampi taho teki työtä lapsemme hyväksi, toteaa oppilaan huoltaja.
Kun tukea tarvitseva oppilas tulee luokkaan, niin tilanne saattaa nostaa pintaan monenlaisia kysymyksiä. Miten paljon minun on mahdollista tai tarpeen olla kahden kesken oppilaan kanssa? Miten jaamme kouluarjen tehtävät aikuisten kesken? Pystynkö huomioimaan kaikkia luokan oppilaita yhtä tärkeinä? Millainen opetusmateriaali tukisi oppilaan oppimista parhaiten? Valmistanko ne itse vai ostetaanko ne? Mitä välineitä hankitaan ja tarvitaan? Mitä jo olemassa olevaa voidaan hyödyntää? Pystynköhän tähän sittenkään? Näitä ja monia muita kysymyksiä käydään läpi, kun Valterin ohjaavat opettajat tulevat kouluun. Lue lisää ohjauskäynneistä ja ota yhteyttä!
