Suomalainen varhaiskasvatus on rakentunut maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, jossa pienten lasten hoiva, kasvatus ja opetus ovat vahvassa liitossa tukemassa lapsen kasvua ja kehitystä. Erikoista on se, miten vähälle huomiolle tämä loistava tuote on jätetty ja miten huonosti siellä työskentelevistä osaajista on huolehdittu.
Suomi kamppailee valtavalla vauhdilla vähenevän syntyvyyden kanssa ja varhaiskasvatuksen kytkös tähän ilmiöön on kiistaton. Suomalainen varhaiskasvatus on paikka, jossa näkyvät pikavauhtia kaikki yhteiskuntamme muutokset, tapahtuvat ne ennakoidusti tai ennakoimatta. Hyvin- ja pahoinvointi, talouselämän muutokset, työttömyys, rapautuva perusterveydenhoito, yksinäisyys, ihmisten erilaisuuksiin ja monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset, maahanmuuttopolitiikka – listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Lähtökohtaisesti varhaiskasvatuksessa sanotaan jokaiselle perheelle ”Tervetuloa!”. Lähtökohtaisesti jokaisen perheen kanssa vaihdetaan päivittäin kuulumisia ja keskustellaan siitä, miten päivä on sujunut. Lähdetään siitä, että ollaan yhdessä, yhteisen tärkeän, lapsen, äärellä.
Varhaiskasvatuksen arkeen liittyy tällä hetkellä suuria rakenteellisia haasteita
Varhaiskasvatustyössä on suuri vastuu, eikä taukojen pitäminen työpäivän aikana ole aina mahdollista, palkkaus on henkilöstön koulutustasoon nähden pieni, pätevää henkilöstöä ei ole riittävästi, sijaisia ei löydy tai heitä ei saada palkata säästösyistä ja henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Työhön liittyy vahvasti eettinen kuormitus. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei henkilö tiedä, kuinka toimia eri tilanteissa tai henkilö tietää oikean toimintatavan, mutta ei jostain syystä pysty toimimaan sen mukaan.
Yksi iso eettisen kuorman aiheuttaja ovat lasten tuen tarpeet ja henkilöstön kokemus siitä, ettei näihin tarpeisiin pystytä vastaamaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tunnistaa usein nopeasti lapsen ja perheen tuen tarpeet, mutta jää arjessa liian usein ainoaksi tuen tarjoajaksi. Akuutteja kriisitilanteita lukuun ottamatta muiden tukipalveluiden piiriin edetään jonottamalla ja jonon pituus voi olla kuukausia, joskus sitä voidaan mitata jopa vuosissa.
Vanhempien huoli voi johtaa jopa hakemaan ratkaisua oikeusteitse
Jokainen oman lapsensa, kalleimman aarteensa, toisen hoiviin luottanut on käynyt mielessään läpi tunnemyrskyjä asiaan liittyen. Kun arki alkaa rullata ja luottamus rakentua, päällimmäinen tunne on usein helpotus. Moni vanhempi huokaisee huomatessaan, miten paljon lapsi nauttii toisten lasten mutta myös muiden aikuisten seurasta ja oppimisesta.
Varhaiskasvatuksen haasteellinen tilanne on johtanut siihen, että joidenkin perheiden kohdalla arkeen kuuluu huolen tunne. Tulevatko heidän lapsensa tarpeet huomioiduksi ja saako lapsi kasvulleen, kehitykselleen ja oppimiselleen tarvitsemaansa tukea? Äärimmillään on päädytty tilanteisiin, joissa perheet ovat päätyneet oikeusteitse hakemaan ratkaisua lapsensa kohteluun ja saamaansa tukeen.
Kriisiytynyt tilanne kaipaa pikaisia toimenpiteitä
Henkilöstötasolla puhutaan ammattilaisten määrän määrätietoisesta lisäämisestä sekä palkkauksen saattamisesta työn vaativuutta vastaavalle tasolle. Lasten tasolla puhutaan oikeudesta perusturvaan, pysyviin ihmissuhteisiin ja vuorovaikutustaitojen ja itsesäätelytaitojen rakentumiseen näiden kautta sekä kasvun, kehityksen ja oppimisen tuesta.
Näiden ratkominen ei onnistu vain varhaiskasvatuksen toimijoiden keskinäisillä keskusteluilla. Tarvitaan pitkäkestoisia valtakunnallisia ja kunnallisia poliittisia päätöksiä ja näkemystä siitä, ettei enää voida leikata tai vähentää vaarantamatta lasten ja työntekijöiden ihmisoikeuksia. Tarvitaan julkisuutta kaikelle sille hyvälle, jota suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kaiken aikaa tapahtuu. Myös hyvinvointialueiden perhepalveluiden ja varhaiskasvatuksen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen on ehdottoman tärkeää, jotta rakentuu todellista yhteistyötä.
Me näemme työssämme varhaiskasvatuksen haasteet. Näemme myös henkilöstön pyrkimykset tarttua haasteisiin sekä halun ottaa vastaan heille tarjottua apua. Näemme valtavan voiman ja toivon, jota lapset mukanaan kantavat. Meillä ei ole varaa olla välittämättä.
Miten Valteri voi olla avuksi?
Tarjoamme varhaiskasvatukseen monenlaisia palveluita. Voimme tulla paikalle yksittäisen lapsen asioissa tai koko ryhmää ajatellen. Yksittäisen lapsen asioissa teemme aina ensin ohjauskäynnin. Tämän jälkeen yhteistyö voi tarvittaessa jatkua vaikkapa paikallisen tukijakson merkeissä. Ryhmään kohdistuvia palveluita ovat ryhmäohjauskäynnit ja ryhmätukijakso.
Teemme varhaiskasvatukseen myös koulutuksia monenlaisista aiheista. MAPA®-tilauskoulutuksemme arjessa mahdollisesti kohdattaviin haastaviin tilanteisiin löydät tältä sivulta.
Kerromme mielellämme lisää palveluistamme ja pohdimme kanssanne, miten voisimme parhaiten olla juuri teille avuksi. Tiedustele varhaiskasvatukseen suuntautuvia palveluita yhteydenottolomakkeemme kautta. Ohjauksemme avulla voidaan tukea lapsen kehitystä, oppimista ja kuntoutumista vahvistamalla ja lisäämällä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista osaamista sekä ennakoiden että erityisen vaativissa tilanteissa.
Voit tästä ladata maksuttoman oppaamme ”Kasvun polulla – pieni opas vaikuttavaan varhaiskasvatukseen”, joka auttaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia vahvistamaan omaa osaamistaan tukea tarvitsevan lapsen huomioimisessa.
