Malla on ollut taas pois koulusta kaksi päivää. Yksittäisten liikuntatuntien poissaolot ovat muuttuneet päiviksi ja ne ovat alkaneet lisääntyä. Kotiväki on kuitannut poissaolot luvallisiksi ja puhelimessa äiti kertoo huolestuneena, että Malla on jälleen sairaana. Kurkkukipua ja päänsärkyä on ollut korona-aikaan usein ja etäopetusjaksojen jälkeen kouluun palaaminen on ollut Mallalle vaikeaa. Opinnot kuitenkin etenevät, sillä tyttö on lahjakas ja selviytyy annetuista tehtävistä. Opettaja miettii silti, pitäisikö poissaoloista olla huolissaan.
Poissaolo on oire
Aikaisemmin ajattelimme, että vain luvattomat poissaolot ovat ongelmallisia ja vaativat kodin sekä koulun toimenpiteitä. Arkihavaintojen mukaan poissaolojen kierre käynnistyy kuitenkin yhä useammin luvallisten poissaolojen lisääntymisellä. Harmittomilta tuntuvista yksittäisistä poissaoloista voi alkaa nopeasti kertyä päivien ja viikkojen poissaolojaksoja, joiden jälkeen normaaliin kouluarkeen palaaminen on aina vaikeampaa.
Usein oppilaan poissaolojen taustalta löytyy poissaoloille altistaneita, niiden lisääntymistä vauhdittaneita sekä poissaolokäyttäytymistä ylläpitäviä tekijöitä. Jotta osaisimme syyllistämisen sijaan auttaa näitä oppilaita ja heidän perheitään, tulee meillä olla käsitys todellisista poissaoloihin vaikuttavista tekijöistä.
Kouluun liittyviin asioihin tulee puuttua koulussa, mutta oppilaan elämässä voi tapahtua myös paljon asioita, joihin koulu ei pysty suoranaisesti vaikuttamaan. Tällöinkin koulu voi parhaimmillaan tarjota oppilaalle kasvuyhteisön, jossa jokainen tuntee olevansa turvassa ja hyväksytty omana itsenään. Sellainen koulu antaa tukevan pohjan oppimiselle ja suojaa poissaoloilta silloinkin, kun elämässä on kuormittavia tekijöitä.
Sitouttava kouluyhteisötyö – SKY
Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistoiminnassa etsitään pilottien avulla niitä tekijöitä, jotka auttavat oppilasta kiinnittymään kouluyhteisöön ja jotka tukevat läsnäoloa koulussa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luokan omia tunteja, jolloin harjoitellaan yhdessä elämisen taitoja tai se voi tarkoittaa koulussa toimivia aikuisia, joiden tärkein työkalu on oppilaiden kanssa vietettävä aika.
Osana kehittämistyötä luodaan yhtenäiset poissaoloihin puuttumisen pelisäännöt, jotka toimivat työkaluna opettajille ja kasvatustyön tukena kodeille. Tavoitteena on, ettei Mallankaan opettajan tarvitsisi tulevaisuudessa pohtia poissaoloihin puuttumisen rajoja ja sitä, ovatko toistuvat poissaolot luvallisia vai luvattomia.
Poikkeusolot etäopetusjaksoineen ovat kuormittaneet oppilaita sekä koulun henkilöstöä tavalla, jonka pitkäaikaisia vaikutuksia emme vielä tiedä. Etäjaksojen jälkeen useimmat oppilaat odottavat innokkaasti kavereiden tapaamisia ja tavalliseen kouluarkeen palaamista. Joillekin oppilaille säännöllinen koulurytmi ja uudelleen kouluun kiinnittyminen voi kuitenkin olla haastavampaa.
Kesäloman jälkeen tulisikin sekä kodeissa että kouluissa kiinnittää erityistä huomiota koulukäynnin rutiinien vahvistamiseen ja jokaisen oppilaan läsnäolon tukemiseen. Näin tehdään myös kaikissa Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistoimintaan osallistuvissa kunnissa, koska jokainen koulupäivä on tärkeä.
Ministeriön rahoittamiin sitouttavan kouluyhteisötyön pilotteihin osallistuu perusopetuksen 5.–9. vuosiluokkien oppilaita sekä koulujen henkilökuntaa eri puolilla Suomea. Kehittämisessä ovat mukana myös oppilaat ja heidän huoltajansa.
Lisätietoa kehittämistoiminnasta Sitouttavan kouluyhteisötyön sivuilta. 
