Instagram-tilillämme (@hetkiavalterissa) järjestetyssä Q&A-tempauksessa tarjosimme mahdollisuuden kysyä kouluun kiinnittymiseen ja poissaolojen vähentämiseen liittyviä, mieltä askarruttavia kysymyksiä oppimisen ja kuntoutumisen asiantuntijoiltamme. Nyt löydät alta näitä kysymyksiä ja vastauksia koottuna myös verkkosivuillemme.
Mikä muuttui koulupoissaoloja koskevassa normeissa vuonna 2023?
Koulutuksenjärjestäjän tulee seurata kaikenlaisia poissaoloja ja myös puuttua niihin suunnitelmallisesti. Tämän lisäksi on velvollisuus ennaltaehkäistä poissaoloja eli vahvistaa kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa.
Miten poissaoloja voi ennaltaehkäistä?
A: Kouluun kiinnittämisellä eli asioilla, jotka lisäävät koulutyön arvostusta, kouluun kuulumisen tunnetta ja koulutyöhön osallistumista,
B: Laadukkaalla vuorovaikutuksella, kunnioittavalla kohtaamisella, jatkuvalla ryhmäyttämisellä ja vahvistamalla yhteisöllisyyttä.
C: Lisäämällä tietoa koululäsnäolon ja poissaolojen merkityksestä niin oppilaille, huoltajille kuin koulun henkilöstöllekin.
Mitkä ovat riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä poissaoloissa?
Riskitekijöitä ovat esim. traumat, koulun tai perhetilanteen muutokset, ahdistuneisuus- tai masentuneisuusoireilu, haasteet oppilaan ja opettajan välisessä vuorovaikutuksessa sekä epävarmuus tulevaisuudesta. Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi laadukas opetus, kaverit, oppilaan hyvinvointi, tavoitteet oppimisessa ja koulunkäynnissä sekä luottamuksellinen suhde koulun aikuisiin ja huoltajiin.
Miksi poissaolojen seuraaminen kannattaa?
Suunnitelmallisella poissaolojen seuraamisella voidaan jo itsessään ehkäistä niiden syntymistä ja lisääntymistä. Poissaolojen seuraaminen on tärkeää sekä yksilön että yhteisön kannalta esim. oppilaan turvallisuuden ja oppimisen seuraaminen, varhainen puuttuminen poissaoloihin, poissaolotietojen hyödyntäminen koulun kehittämistyössä ja toimenpiteiden tehokkuuden arviointi.
Mitä ovat kohdennetut toimet poissaoloihin puuttumisessa?
Kun poissaoloja on kertynyt 5 / 10 %–20 %, otetaan käyttöön kohdennetut toimet, joihin opetuksen järjestäjä on laatinut ohjeet. Kohdennetuissa toimissa käytännössä selvitetään poissaolojen taustasyitä, tarkastetaan oppimisen tuen taso ja toimenpiteet sekä yksilökohtaisen opiskeluhuollon tuki.
Mitä ovat vahvat toimet?
Kun poissaoloja on kertynyt 20 % tai enemmän, otetaan käyttöön yksilölliset vahvat toimet , joilla vahvistetaan tukea ja hoitoa, joustavia opetusjärjestelyitä sekä pedagogista tukea. Käytännössä sovitaan kodin, koulun ja muun verkoston koordinoidusta, säännöllisestä yhteistyöstä.
Millaista yhteistyötä olisi syytä tehdä opiskeluhuollon ja verkoston kanssa poissaoloihin liittyen?
Monialainen yhteistyö kannattaa aloittaa jo varhain. Koulu voi konsultoida opiskeluhuoltoa ja oppilas voidaan ohjata yksilölliseen opiskeluhuoltoon. Tuen suunnittelu ja konkreettinen toimeenpano tehdään yhteistyössä koulun, kodin, opiskeluhuollon ja verkostojen kanssa. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla on tärkeä rooli kouluun kiinnittämisessä, poissaolojen seurannassa ja tukitoimien suunnittelussa.
Mitkä askeleet opettajan on otettava, kun oppilas ei tule kouluun ja lastensuojelu on jo mukana?
Koulun vastuuhenkilön on tärkeää pitää säännöllisesti yhteyttä oppilaaseen ja kiinnittää oppilas takaisin koulunkäyntiin etsimällä mahdollisuuksia opiskeluun ja osaamisen näyttämiseen, vaikka kouluun tulo olisi vielä vaikeaa. Oppimisen kaikki tuki ja opetuksen joustot sekä kouluun palaaminen pienin askelin suunnitellaan ja otetaan käyttöön. Kannattaa myös hyödyntää paikallinen ja vaikkapa Valterin asiantuntemus oppilaan tukemiseksi.
Lataa täältä maksuton oppaamme koululäsnäolon tueksi ja poissaolojen vähentämiseksi.
Tutustu myös koulunkäyntikyvyn arviointiseulaan, joka on matalan kynnyksen maksuton työkalu avuksi tilanteisiin, joissa on huoli oppilaan koulunkäynnistä.
