Lapsen kuulonalenema asettaa aina vaatimuksia niin kuuntelu- ja oppimisympäristön kuin kommunikoinninkin suhteen. Esteettömän ja uuden opetussuunnitelman mukaisen oppimisympäristön muokkaaminen, visuaalisten kommunikointia tukevien menetelmien tai viittomakielen haltuun ottaminen ja täten oppimisen ja kuntoutumisen mahdollistaminen ovat haaste useimpien päiväkotien ja koulujen henkilöstölle. Tavoittaako tuki huonokuuloiset, sisäkorvaistutetta käyttävät sekä viittomakieliset lapset ja nuoret?
Valterissa on moniammatillista erityisosaamista kommunikointiin, kuulemiseen ja opetuksen järjestämiseen lähikouluissa. Tästä huolimatta tarve ja palvelut jäävät liian usein kohtaamatta eivätkä kaikki tukea tarvitsevat kuulovammaiset lapset ja nuoret saa tarvitsemiaan ohjauspalveluita.
Oikea-aikaista tukea riittävän varhain
Huonokuuloisella, sisäkorvaistutetta käyttävällä sekä viittomakielisellä oppilaalla, ja täten myös hänen opetushenkilöstöllään, on oikeus ohjaus- ja tukipalveluihin yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa. Useimmiten palveluiden ulkopuolelle jäävät ne lapset ja nuoret, joiden kuulonalenema on lievä tai jotka eivät ole erityisen tuen piirissä.
Oikea-aikaisen tuen ja pedagogisen konsultaation tulisikin olla ennakoivaa ja ongelmia ehkäisevää. Erityisen tärkeää varhaisen puuttumisen näkökulmasta olisi, että tieto mahdollisuudesta saada ohjausta ja tukea olisi käytettävissä jo kuulovammaisen lapsen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana.
Oman erityisyytensä kuulovammaisen lapsen ja nuoren oppimisen tukeen tuo kielellisten taitojen ja kommunikoinnin kehittäminen ja vahvistaminen. Kaikilla lapsilla on oikeus kieleen. Kuulovammaisten oppilaiden kohdalla tuleekin erityisesti ottaa huomioon kielen valintaan, kielelliseen identiteettiin, kielellisiin oikeuksiin ja mahdolliseen kaksikielisyyteen liittyvät näkökulmat.
Yhteistyöllä tietoa tuen tarpeesta ja tukitoimista
Kuulovammaisen lapsen kuntoutumisesta ja oppimisesta huolehtivat vanhempien lisäksi monet asiantuntijat. Järjestöillä on aktiivinen rooli perheiden vertaistuessa ja edunvalvonnassa. Olisiko tämän laajan verkoston yhteistyötä edelleen tarve tiivistää? Saisimmeko yhteisvoimin lisättyä tietoisuutta tuen tarpeesta ja saatavuudesta?
Varhaisella puuttumisella, jossa yhdistyvät lapsen ja huoltajan osallisuus sekä oppimisen ja kuntoutumisen erityisosaaminen, voidaan tukea lapsen ja nuoren kasvua, kielenkehitystä ja oppimista monipuolisesti sekä vahvistaa opetushenkilöstön osaamista.
Lisätietoa/linkkejä
