Anna on neljäsluokkalainen koululainen, joka tulee mielellään kouluun ja pitää liikunnasta. Edellä mainitut asiat ovat tulleet luokkaryhmän työntekijöille tutuksi oppilaaseen tutustuttuaan. Asiat tulivat esille myös Annan vahvuuksina toimintakykyarvio.fi-palvelun yhteenvedossa.
Toimintakykyarvio.fi on nettiperustainen työkalu, jonka avulla saadaan esille monen eri ammattilaisen näkemys lapsen ja nuoren toimintakyvystä. Työkalu on maksuton ja kaikkien saatavilla, ja sen kautta tuetaan koululaisten ja heidän huoltajiensa osallisuutta. Työkalua tehtäessä on huomioitu valtakunnallisen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen osa-alueet. Toimintakykyarvio.fi –materiaalia voidaan hyödyntää HOJKSin tekemisessä ja tavoitteiden määrittämisessä.
Piilossa olevia asioita esille
Annan tavoitteista keskusteltiin HOJKSissa kaikkia kuunnellen. Keskustelussa löydettiin yhteinen ymmärrys Annan vahvuuksista ja haasteista. Toimintakykyarviossa tuli esille myös, miten eri tavoin koululainen itse, hänen huoltajansa sekä koulun työntekijät olivat arvioineet kaverisuhteiden merkitystä. Opettaja toi esille, että Anna hakeutuu aikuisten seuraan, johon Anna vastasi, että hän kaipaa ystäviä, vaikka käy liikuntaharjoituksissa toisten kanssa.
Kaikki kokivat vuorovaikutuksen asiaksi, joka nostetaan yhdeksi Annan tavoitteeksi. Annan ja aikuisten vuorovaikutus onnistuu, kun aikuinen tarkentaa Annan ajatuksia, mutta Annan ja luokkakavereiden kanssa vuorovaikutusta haastaa väärinymmärrykset sekä Annan tapa vetäytyä hiukan turhautuneena kauemmaksi.
Selkeät, konkreettiset, toiminnalliset tavoitteet
Yhteisessä keskustelussa opettaja huomioi, millaisia tavoitteiden tulisi olla. Kaverisuhteet ovat merkittäviä ja tavoittelemisen arvioisia. Jotta vuorovaikutukseen liittyvä tavoite olisi myös selkeästi määritelty, aikaan sidottu sekä realistinen, tavoitteeksi asetettiin: ”Sanon kaverille uudelleen, jos hän ei ymmärrä minua ensimmäisellä kerralla.”
Huoltajat toivat esille, miten heitä arjessa haastaa se, ettei Anna ymmärrä rahan arvoa ja kotona tulee usein riitaa. Opettajan mielestä tämä asia on keskeinen, jotta Annan matematiikan oppiminen etenee. Tavoitteen toiminnallisuus lisää tavoitteen konkreettisuutta, Annan motivaatiota ja edistää oppimista. Tavoite on Annalle näin helpompi saavuttaa. Tässä tilanteessa opettaja hyödynsi ratkaisukeskeistä ajattelua muuttamalla arjen haastetta tavoitteeksi.
Huoltajat mukaan tukemaan
On tärkeää, että huoltajat tulevat kuulluksi. Yhteinen tavoite lisää huoltajien osallisuutta ja sitoutumista Annan koulunkäyntiin. Opettaja varmistaa, että yhdessä laaditut tavoitteet ovat sellaisessa muodossa, että kukin voi helposti palauttaa ne mieleensä. Tavoitteen saavuttamista arvioidaan säännöllisesti, ja tavoitetta muokataan yhdessä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Tavoitteet voivat olla konkretiatasoltaan erilaisia, jolloin osatavoitteet tukevat laajempaa tavoitetta.
Tavoitteilla on monta tehtävää
Tavoitteita ei tarvitse olla montaa (1-3), ja niiden tulee olla oppilaan, hänen huoltajiensa sekä oppilaan kanssa työtä tekevien kanssa yhteisiä. Tavoite ilmaistaan myönteisesti ja se kertoo, mihin ja millaiseen tulevaisuuteen halutaan mennä. Tavoitteet luovat suunnan toiminnalle, suuntaavat tarkkaavaisuuden olennaiseen, mahdollistavat arvioinnin, ohjaavat valitsemaan arvojen mukaisia toimintoja ja käyttäytymistä, helpottavat myös pienten arjen valintojen tekemistä sekä vahvistavat toimijuutta ja vastuunkantoa.
Kirjoituksessa mainittu Anna on kuvitteellinen henkilö.
Hyvä artikkeli. Olen itse työssäni erityisluokanopettajana käyttänyt toimintakykyarviota nyt vuoden. Se on erinomainen tuki esimerkiksi pedagogisen arvioinnin tukena, myös vaativan erityisen tuen oppilailla Toimintakykyarvio mahdollistaa huoltajien ja terapeuttien ja oppilaan todellisen osallisuuden.
Osa huoltajista on kokenut toimintakykyarvioin aluksi hieman työläänä, mutta kun sen tekee kerran niin huomataan että itse asiassa puhutaankin juuri niistä asioita jotka ovat keskiössä.
Onko toimintakykyarviossa mahdollisuutta saada kysymykset kuuntelemalla ja vastaukset puhumalla. Tämä lisäisi niiden oppilaiden osallisuutta joilla ei ole riittävää lukutaitoa tai heillä on näkövamma, tai muu syy jonka vuoksi lukeminen, kirjoittaminen haastavat.
Suosittelen käyttämään
Hei Anneli,
Kiitokset paljon positiivisesta palautteestasi. Todella mukava kuulla, että teillä on hyviä kokemuksia Toimintakykyarvio.fi-palvelusta mm. pedagogisen arvioinnin tukena.
Kysymykseesi, että onko toimintakykyarviossa mahdollista saada kysymykset kuuntelemalla ja vastaukset puhumalla, joudumme vielä tällä hetkellä valitettavasti vastamaan, että toistaiseksi se ei ole mahdollista. Aikuinen on tällä hetkellä oppilaan apuna. Mutta kuuntelutoiminto on tulossa palveluun kehitystyön myötä myöhemmin. Oikein hyvää kevään jatkoa sinulle.
Terveisin projektipäällikkö Anna-Kaisa Puusaari / Toimintakykyarvio.fi –palvelun kehittäjä
Hej Anneli,
Tack så mycket för din positiva feedback. Verkligen trevligt att höra att ni har goda erfarenheter av tjänsten Toimintakykyarvio.fi, bland annat vid den pedagogiska bedömningen. På din fråga om man i Toimintakykyarvio.fi kan få frågorna genom att lyssna och svaren genom att tala måste vi tyvärr svara att det inte tillsvidare är möjligt. I nuet är det en vuxen som fungerar som stöd för eleven. Men genom utvecklingsarbetet inom toimintakykyarvio tjänsten kommer man att i framtiden kunna lyssna på frågorna. En riktigt god fortsättning på våren.
Hälsningar projektchef Anna-Kaisa Puusaari/utvecklare av Toimintakykyarvio.fi tjänsten