Valterin tarjoamilla tukijaksoilla kartoitetaan kokonaisvaltaisesti oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin ja kuntoutumisen kokonaisuutta. Tukijakson aikana rakennamme monialaisten ammattilaistemme ja oppilaan verkostojen kesken yhteistyössä oppimista tukevia käytänteitä.
Tukijaksoa edeltää Valterin asiantuntijoiden ohjauskäynti, joka tehdään lapsen tai nuoren lähikouluun tai varhaiskasvatusyksikköön. Koko prosessi lähtee käyntiin siitä, että koulu, varhaiskasvatusyksikkö tai huoltaja ottaa yhteyttä Valteriin yhteydenottolomakkeen avulla. Huoltajien, opetushenkilökunnan ja esimerkiksi opiskeluhuollon kanssa käytyjen havaintojen ja keskustelujen kautta voidaan todeta tukijakso sopivaksi keinoksi auttamaan lasta tai nuorta oppimisen polulla.
Tukijakso räätälöidään aina lapselle, nuorelle tai ryhmälle tarpeen mukaan niin sisällöltään, toteutusmuodoltaan kuin pituudeltaankin. Tukijakson pituus on 1–6 viikkoa, ja niitä järjestetään varhaiskasvatuksesta aina perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Tukijakso voidaan toteuttaa Valteri-koulussa, omassa lähikoulussa tai varhaiskasvatusyksikössä, tarvittaessa myös etäyhteyksin. Monesti tukijaksot koostuvat myös eri toteutustapojen yhdistelmistä.
Päätös tukijaksosta tehdään aina yhdessä kunnan toimijoiden kanssa. Siihen, missä ja miten tukijakso toteutetaan, vaikuttavat muun muassa välimatkat, tukijakson tavoitteet sekä ohjattavan lapsen, nuoren tai ryhmän ikätaso.
Valterissa tukijaksoja työparina tekevät muiden muassa konsultoiva ohjaaja Miia Herranen ja ohjaava opettaja Tiina Sund.
Tukea lukuisiin tilanteisiin ja teemoihin liittyen
Tukijaksoilla perehdytään oppimisen tuen tarpeisiin laidasta laitaan. Miia Herrasen ja Tiina Sundin työssä näkyvät esimerkiksi erilaiset käyttäytymisen pulmat, autismikirjon monet erityispiirteet ja neuropsyykkinen oireilu, joka haastaa oppimista ja koulunkäyntiä. Viime aikoina yhteydenotoissa ovat toistuneet myös päällekkäistyneet haasteet.
Jos esimerkiksi lapsi tai nuori on autismikirjolla eikä saa tarvitsemaansa tukea, ilmenee helposti turhautumista ja käytöksellä reagointia. Voidaan kokea ulkopuolisuutta ja että itsessä olisi jotain vikaa, vaikka oikeasti vain tarvitsisi erilaisia toimintatapoja vaikkapa ryhmässä työskentelyyn.
”Tämän ehkäisemisessä avainasemassa on varhainen puuttuminen, joka on aina hyväksi”, Tiina Sund painottaa.
Kouluakäymättömyyden kanssa kamppaillaan yhä useammin
Yksi yleisistä aiheista Herrasen ja Sundin tekemillä tukijaksoilla on kouluun kiinnittyminen ja kouluakäymättömyys. Poissaolojen määrä on lisääntynyt Suomessa sekä koulusta pois jäävien oppilaiden profiili on muuttunut. Yhä useampi oppilas haluaa oppia, mutta ei kykene olemaan koulussa.
Myös kouluakäymättömän lapsen tai nuoren kanssa tilannetta lähdetään ratkomaan yksilöllisesti oman tilanteen mukaan. Joskus koulussa käyminen on muodostunut niin hankalaksi, että avain oppitunneille palaamiseen ja yhteistyön alkamiseen ovat olleet etänä toteutetut tukijaksot ja opetus. Toisinaan taas kouluakäymättömällä lapsella tai nuorella voi olla haasteita, joihin on otettu avuksi Valterin asumispalvelut.
”Esimerkiksi vuorokausirytmiin liittyvät haasteet vaikuttavat huomattavasti oppilaan toimintakykyyn. Näissä tilanteissa on ensin lähdetty tavoittelemaan säännöllistä vuorokausirytmiä, ja sitä kautta rakentamaan koulupäivää”, Miia Herranen kertoo.
Joskus koulussa käymisestä on oppilaalla kulunut todella pitkä aika ja kouluun meneminen muuttunut niin hankalaksi, että prosessi on aloitettu tapaamalla oppilasta ja hänen perhettään kotona. Tätä kautta voidaan pyrkiä saamaan oppilaaseen kontaktia, ja samalla kertomaan enemmän tukijakson mahdollisuudesta.
Ennen itse tukijaksoa tehdäänkin paljon kartoitusta ja ennakoivaa työtä luottamuksen rakentamisen helpottamiseksi ja yhteistyön mahdollistamiseksi. Konkreettisina välineinä voidaan käyttää esimerkiksi kiinnittymiskansiota, johon voidaan merkitä oppilaalle koulussa tärkeitä paikkoja, mieluisia sijainteja luokassa istumiseen, tai vaikka mitä olisi hyvä ottaa huomioon ruokailussa.
”Lapsi tai nuori pääsee siis jo tutustumisvaiheessa vaikuttamaan asioihin ja tekemään valintoja”, Tiina Sund sanoo.
Kuvat ja muut informaatiot tukijaksopaikasta madaltavat kynnystä tulla tutustumaan esimerkiksi Valteri-kouluun ja tutustumisjaksoja järjestetäänkin ennen Valterissa toteutettavan tukijakson aloittamista.
”Luottamuksen voittaminen on siinä aika tärkeässä roolissa. Saada lapsi tai nuori luottamaan, että mutkikkaisiinkin tilanteisiin löytyy ratkaisuja.”
Monipuolisen ennakoivan työn jälkeen päästään pikkuhiljaa aloittamaan uudenlaista kouluarkea ja asteittain lisäämään koulunkäyntiä. Liikkeelle lähdetään esimerkiksi lyhennetyillä koulupäivillä. Kun alun muutaman tunnin mittaisista koulupäivistä on saatu onnistumisen kokemuksia, alkaa kynnys madaltumaan ja luotto omaan tekemiseen kasvaa. Tärkeintä on edetä lapsen tai nuoren oman tahdin mukaan, pienin askelin.
Tukijakso on moniammatillista tiimityötä
Valterista kullekin tukijaksolle osallistuva asiantuntijatiimi kootaan aina moniammatillisesti tukijakson tavoitteen mukaan. Suunnitteluvaiheessa mietitään, tarvitaanko paikalle ohjaavan opettajan, ohjaajan tai vaikka kuntouttajan osaamista ja apua.
”Tärkeintä on saada eri toimijat yhteen, eikä jäädä yksin haasteiden kanssa”, Tiina Sund ja Miia Herranen korostavat.
Tukijakson aikana ollaan jatkuvassa vuoropuhelussa myös huoltajien ja kunnan toimijoiden kanssa. Tukijaksolla täydennetäänkin kunnan tarjoamia palveluita ja pyritään kokeilemaan uusia keinoja niiden lisäksi, joita jo aikaisemmin on lapsen tai nuoren oppimisympäristössä kokeiltu.
Pidempään tukijaksoon kuuluu yleensä toimintakykyarvion täyttäminen niin Valterin asiantuntijoiden, oppilaan oman koulun toimijoiden kuin lapsen tai nuoren mahdollisten terapeuttien toimesta. Myös oppilas itse täyttää toimintakykyarvion omasta näkökulmastaan.
Koko moniammatillinen ja monitahoinen ryhmä kootaan tukijakson aikana koolle aloituspalaveriin, väliarviointiin ja jakson päätteeksi loppupalaveriin, jossa laaditaan yhteenveto seuraavista askeleista lapsen tai nuoren oppimisen polulla.
”Tukijakson aikana pyritään jo haarukoimaan lapsen tai nuoren oman kunnan kanssa, mitä kouluvaihtoehtoja esimerkiksi olisi ja miten tukijakson aikana hyväksi todettuja toimintatapoja ja käytänteitä nivelletään oppilaan arkeen”, Tiina Sund kertoo.
Rinnalla kulkeva kumppani myös tukijakson jälkeen
Lapselle tai nuorelle toimineet toimintamallit ja tukitoimet siirretään osaksi oppimisympäristöä, on kyseessä sitten vanha ja tuttu tai täysin uusi yksikkö. Valterin asiantuntijat voivat käydä paikan päällä mallintamassa uusia käytäntöjä esimerkiksi eri aineenopettajille. Yhteistyö jatkuukin myös tukijakson jälkeen kaikkien tahojen kanssa.
”Samalla tavalla kuin lapsen ja nuoren perheellekin, voi lähikoulussa työskentelevälle opettajalle tai ohjaajalle olla valtavan merkityksellistä saada tukea omalle työlleen ja päästä näistä asioista keskustelemaan”, Miia Herranen sanoo.
Kotona ja oppimisympäristössä on saatettu olla pitkäänkin hankalassa tilanteessa ja uuden näkökulman tuominen tilanteeseen ulkopuolisen tahon toimesta on monesti avain avun löytymiseen.
”Me näemme aina mahdollisuuksia ja toivoa kaikissa tilanteissa. Tuen tarvitsijan kanssa katsomme yhdessä tulevaisuuteen, ja mietimme, mitä askeleita matkan aikana otetaan.”
Lataa täältä maksuton oppaamme koululäsnäolon tueksi ja poissaolojen vähentämiseksi.
Kerromme mielellämme lisää palveluistamme ja pohdimme kanssanne, miten voisimme parhaiten olla juuri teille avuksi. Tiedustele palveluita yhteydenottolomakkeemme kautta.
