Ylen Pikku Kakkosen juontaja Susanna Volanto joukkoineen kuvasi 4. – 5.9. Valteri-koulussa Helsingissä lastenohjelmaa teemalla lasten lempileikit. 10-osaisen sarjan tähtinä loistivat seitsemän alakouluikäistä oppilasta. Sarjan idea lähti liikkeelle ajatuksesta, että kaikki lapset leikkivät.
– Leikki on kaikkia lapsia yhdistävä asia. Kaikki lapset leikkivät ja leikissä ei ole rajoja. Leikki on lapsen elämässä keskiössä ja se on äärimmäisen tärkeä asia, koska leikin kautta opitaan ja hahmotetaan maailmaa, kehitetään mielikuvitusta ja tutustutaan itseen ja muihin. Mukana on monenlaisia lapsia, niin nähdään, että kaikki lapset tekevät ihan samanlaisia leikkejä, on sitten liikuntarajoitetta tai kommunikaatio on erilainen, avaa tukiviittomia juontaessaan hyödyntävä Susanna Volanto sarjan ideaa.
– Myös kun saamme Pikku Kakkoseen kaikenlaisia lapsia, niin kaikenlaiset lapset näkevät kaltaisiaan, lisää toimittaja Petra Palola tv-sarjan hyötyjä.
Moninaisuuden on tärkeää näkyä
Pikku Kakkosellakin tuotantoa kehitetään siten, että pyritään huomioimaan monenlaiset katsojat ja päähenkilöiksikin halutaan erilaisia hahmoja kuvastamaan nykymaailmaa. Tästä esimerkkinä syksyllä alkanut autistisesta Mauno-pojasta kertova animaatiosarja.
– On todella tärkeää niiden lasten kannalta, joilla on liikuntarajoitteita tai jotka kommunikoivat viiittoen tai muuten, että he saavat kokea sen, että minä voin yhtälailla olla tuolla ja tehdä samoja asioita ja minäkin voin päästä telkkariin. Ja sitten tosi tärkeää on myös, että nähdään moninaisuutta, sanoo Susanna Volanto.
– Vaikka meille se on selkeä asia, niin se ei välttämättä näy tai tule esiin yhteiskunnassa, toteaa Petra Palola.
Ylen Pikku Kakkosen leikkiaiheinen ohjelmasarja tullaan näkemään marras-joulukuussa 2018 Yle Areenalla ja keväällä 2019 televisiossa. Mukana sarjassa on myös tamperelaisia päiväkotilapsia. Kuvauksissa käytettiin myös uudenlaista kommunikointitekniikkaa, jossa kommunikointilaitteen puheääni oli muokattavissa vastaamaan puhujan ääntä. Lapsi puhui nyt omalla äänellään aiemmin käytetyn aikuisäänen sijaan.
